11

ÍNDICE XERAL

I. MEMORIA EXPOSITIVA E XUSTIFICATIVA .............................................................................2

1. Conveniencia e oportunidad ...................................................................................................... 22. Identificación do sector de planeamento e determinación do PXOM ........................................23. Contextualización e preexistenicas ............................................................................................24. Elementos Estructurantes da Proposta ........................................................................................25. Obxetivos ...................................................................................................................................36. Criterios de Ordenación .............................................................................................................37. Cadro xeral de Superficies .........................................................................................................38. Cumprimento das especificacións da Ficha de determinacións do PXOM ................................39. Ordenanzas propias da Ordenación Detallada.............................................................................510. Criterios seguidos para a implantación dos servicios .................................................................511. Viabilidade económica da Transformación ................................................................................512. Sistema de Actuación y Plazos ...................................................................................................613. Plan de etapas e avaliación económica das obras de urbanización ............................................614. Proxecto de Urbanización ..........................................................................................................715. Polígonos ....................................................................................................................................716. Xustificación do Cumprimento da Lei e Regulamento de Accesibilidade..................................7

II. ESTUDIO DE SOSTENIBILIDADE AMBIENTAL, IMPACTO TERRITORIAL E PAISAXÍSTICO .............................................................................................................................9

III. ÍNDICE DE PLANOS .....................................................................................................................57

22

I. MEMORIA EXPOSITIVA E XUSTIFICATIVA.

1. Conveniencia e oportunidade

A presente Ordenación Detallada redáctase por encargo expreso da Xerencia Municipal deUrbanismo do Concello de Vigo, para dar cumprimento á Proposta de Convenio Urbanístico aasinar entre o Concello de Vigo e a Propiedade dos terreos do sector do que xa se aprobou a suaincorporación ao PXOM en tramitación.

Adxunto á presente Ordenación Detallada, incorpórase copia do Convenio en cuestión.

2. Identificación do sector de planeamento e determinación do PXOM.

A presente Ordenación Detallada, correspóndese co sector de solo urbanizable delimitadoprevisto no PXOM de Vigo en tramitación, identificado como S-64-D, EIRAVELLA, cunhasuperficie de 22.035 m2, tal como ven na Ficha de Características do Sector, cuios parámetros deobrigado cumprimento se teñen en conta á hora de perfilar a presente Ordenación Detallada.

3. Contextualización e preexistencias.

O presente ámbito de estudio comprende unha zona de solo situada na zona do encoro de Zamáns,e delimitada pola estrada a Porriño polo sur, a Autoestrada que vai hata Baiona polo oeste; e duascorredoiras secundarias polo este e norte.

Existe un pequeño núcleo de vivendas unifamiliares nun dos seus lindeiros, que despois dunsterreos baleiros, convértese nun máis poboado con bastante entidade, onde se ubica o centro deVeciños da Parroquia de Zamáns.

É un lugar de boas comunicacións: coa Autoestrada a Baiona, coa Universidade de vigo (Lagoa-Marcosende), coa zona periurbana de Vigo: parroquias de Valladares, etc., e mesmo co Concellode Gondomar, xa que está casi no límite.

4. Elementos estructurantes da proposta.

Os elementos xa citados existentes no ámbito circundante ó sector obxeto de ordenación, e sobretodo a presencia do encoro de Zamáns, cunha zona de protección ó ser un servicio de augasanitaria para o Termo municipal de Vigo e outros, así como a directriz xenérica do P.X.O.M. deevitar usos de vivenda, levou a plantexar a proposta presente.

33

5. Obxetivos.

Como obxetivos específicos da Ordenación deste ámbito están:

Acadar un enlace entre a estrada de Porriño coa que sube a Universidade máis seguro, xaque está situado nunha curva de moi poca visibilidade.

Mellorar dito vial da Universidade. Así mesmo, acadar un uso dacordo coa boa situación do ámbito dende o punto de vista

paisaxístico, climático e de comunicación. Respetar o máximo o entorno de alto nivel ecolóxico. Compatibilizar as determinacións do planeamento vixente coas emanadas dos criterios e

obxetivos do presente P.X.O.M.

6. Criterios de ordenación.

Os criterios para a Ordenación plantexada veñen marcados pola forma do sector e os viais quecomo xa sinalamos, o estructuran:

A separación do edificio o máximo do vial de máis tráfico: o de Porriño creando unhazona de protección co mesmo.

Mellorar o acceso o mesmo dende o vial secundario (o da Universidade). Acadar as mellores vistas e soleamento. Protexer o edificio da Autoestrada de Baiona.

7. Cadro xeral de superficie.

RECUADRO PARCELA SUPERFICIEEDIFICABILI

DADE(m2construidos)

APROVEITA-MENTO(m2/m2)

OCUPACIÓNMÁXIMA Nº PLANTAS

R-1 22.035 m2 3.922 m2 0,178 m2/m2 50 % II

8. Cumprimento das especificacións da Ficha de determinacións do PXOM.

Dacordo co disposto no artigo 62.1.b da Lei 9/2002 considéranse como determinaciónsestructurantes aquelas ás que se fai referencia para o solo urbanizable, no artigo 57.2, que son:

Ámbito Usos globais e tipoloxía Altura máxima Superficie total edificatoria Reserva de solo para dotacións Previsión de sistemas xerais necerarios para o desenrolo do sector.

Estas determinacións no que respecta a Ordenación do sector de Eiravella son:

SISTEMAS LOCAISESPACIOS VERDES m2 EQUIPAMENTOS m2

2.050 m2 650 m2

USOSRESIDENCIA OTROS

3.922 m2 0 m2

44

DETERMINACIÓNSESTRUCTURANTES FICHA ORDENACIÓN

DETALLADASUPERFICIE SECTOR 22.035 m2 22.035 m2

USO CARACTERÍSTICO

USOS ASOCIADOS

DotacionalPrivado

------

Dotacional Asistencial

Dotacional Educativo eSanitario

ALTURA MÁXIMA 2 andares 2 andaresEDIFICABILIDADE 0,178 m2/m2 0,178 m2/m2

SUPERFICIE MÁXIMAEDIFICABLE 3.922 m2 3.922 m2

RESERVA DOTACIÓNS:ZONA VERDE USO

PÚBLICODOTACIÓNS PÚBLICAS

2.050 m2

650 m22.050 m2

650 m2

APARCAMENTOS USOPÚBLICO 21 26

SISTEMAS XERAISVIARIO 2.731 m2 4.070 m2

9. Ordenanza de Ordenación Detallada.

A Ordenanza deste ámbito, Eiravella S-64-D é a Xenérica Ordenanza -13 do Plan Xeral- Areas eEdificacións dotacionais, a cal para o seu uso característico ASISTENCIAL utilizárase a sección5ª condicións particulares deste uso.

En canto ós usos considerados coma compatibles e complementarios, inclúense os denominadosusos asociados, vinculados á Dotacional Asitencial, que neste caso serían dous: o DotacionalSanitario e o Dotacional Educacional, que coma os restantes complementarios non poderánsuperar o 50% da superficie do uso característico.

Con Carácter xeral aclárase que os edificios que se proxecten no ámbito terán que adaptarse ósvolúmenes dibuxados nos planos correspondentes, permitíndose na área denominada “demovemento” (nos planos dibuxada cunha trama indicativa) a flexibildade e mobilidades dosólido, pero sempre cumprindo coa Ordanza en cuestión en especial os retiros dos viais, lindeirose entre os bloqueos do proxecto.

10. Viabilidade económica.

Os datos sobre a viabilidade así como os de urbanización figuran no cuadro da folla que seadxunta neste epígrafe:

Clave: S-64-D Nome: EIRAVELLA

55

Sector de Solo Urbanizable

Superficie Delimitada: 22.035 m2S

Superficie Computable: 19.304 m2S

Superficie Total Edificable: 3.922 m2T

Indice Edificabilidade Bruta: ,178 m2T/m2S

COSTOS DE TRANSFORMACIÓNUbanización Normal: 496.624 €Urbanizacón Especial: 150.253 €Indemnizaciones Normales: 11.602 €Indemnizaciones Especiales: 0 €Cargas Específicas según Convenio: 0 €Total Gastos: 658.479 €

VALOR PRODUCTO INMOBILIARIOValor Promediado: 358 €Valor Apropiable 3922m2T x 358€ x 0,90 1.265.264 €

VALOR INICIAL DO SOLOValor Apropiable: 1.265.264 €Total Gastos: 658.479 €Superficie Computable: 19.304 m2SValor Residual (1265264 € - 658479 €) / 19304 m2S 31 €

66

11. Criterios seguidos para a implatación dos servicios.

Os criterios seguidos para a imprantación dos servicios no presente sector S-64-D, tanto nointerior do mesmo como no que respecta as conexións coas redes xerais ubicadas no vial deGondomar a Porriño responden a correcta harmonización entre as disposicións contenidas naNormativa do Plan Xeral e as condicións concretas deste ámbito.

Dada a sua pouca entidade, non procede facer unha análise das circulacións nin un estudio doservicio público do transporte.

En canto os Centros de Transformación, serán subterráneos, dacordo co artigo 7.5.15 dasNormativas Urbanísticas do Plan Xeral, xa que non concurren as condicións que obrigan a situarditos centros en superficie.

12. Sistema de actuación e prazos.

O sistema de actuación previsto para a execución das previsións da presente Ordenación e o deconcerto, tal como se especifica na cláusula sexta do Convenio suscrito entre a propiedade e oConcello precisándose a constitución dunha Sociedade Mercantil tal como se prevee no artigo151.1b e 2 da Lei de Ordenación Urbanística, especificado no artigo 152 do mesmo documento.

Os plazos que se comprometen serían:

A formalización da Escritura pública por parte da propiedade conteniendo os Estatutos, oProxecto de Equidistribución e as cesións establecidas con Convenio e co planeamento: 6meses dende a aprobación definitiva do P.X.O.M.

Presentación do Proxecto de Equidistribución: 3 meses. Presentación do Proxecto de Urbanización: 3 meses despois da aprobación do anterior

documento. Execución da Urbanización completa: antes de transcurridos dous anos dende a

aprobación do Proxecto de Urbanización.

13. Plan de Etapas e avaliación económica das obras de urbanización.

A. 1ª Etapa.- Ó ser unha urbanización de pouca entidade, prográmase únicamente unhaetapa, que son dous anos a partir da aprobación do Proxecto de Urbanización.

B. Avalación económica.- Dacordo con artigo 55 do Regulamento de Planeamento, faise aseguinte avaliación económica das obras e servicios que se relacionan:

a) Explanación, pavimentación, señalización e xardinería ------------------- 370.879 €

b) Redes de abastecemento de auga, rego e hidratantes contra incendios -- 67.165 €

c) Rede de alcantarillado ----------------------------------------------------------- 19.695€

d) Redes de distribución de enerxía eléctrica e alumeado público ---------- 29.795 €

e) Outras redes ou canalizacións de servicios que prevea o Plan ------------ 9.090 €

Ascende o total do coste a CATROCENTOS NOVENTA E SEIS MIL SEISCENTOSVINTECATRO (496.624 €).

77

14. Proxecto de Urbanizacion e Conservación da mesma.

Para poder levar á práctica as determinacións desta Ordenación Detallada deberá redactarse unProxecto de Urbanización que desenrolará ditas determinacións que se proxecten executar.

Este documento recollerá as denominadas obras de urbanización, tales como: viales,abastecemento de auga, red de sumidoiros, enerxía eléctrica, iluminación pública, xardinería eotras análogas.

Así mesmo este documento cumprirá a Lei 8/1997 do 20 de Agosto de Accesibilidade e supresiónde barreiras da Comunidade Autónoma de Galicia, así como o Regulamento de desenrolo eexecución de dita Lei (aprobado o 28 de Xaneiro de 2000).

Conservación:

a) No desenrolo e xestión do presente ámbito, os propietarios dos solares resultantes daequidistribución deberán constituirse en Entidade Urbanística da conservación nos termosdo apartado 6 do artigo 110 da Lei 15/2004 e o artigo 2.3.5. das Normas Urbanísticas.

b) O prazo mínimo para o mantenemento e conservación da urbanización pola Entidade quese estableza será de cinco (5) anos dende o momento de constitución da mesma hata omomento de recepción das obras polo Concello nos termos fixados polo artigo citadoanteriormente.

A documentación deste Proxecto de Urbanización veñe determinada polo artigo 4.3.3-Documentación dos Proxectos de Urbanización do Tomo III, Normativa Urbanística do P.X.O.M.

15. Polígonos

A identidade e superficie do sector, aconsellan estabrecer un único polígono para todo o ámbitoda Ordenación Detallada.

16. Xustificación do Cumprimento da Lei e Regulamento de Accesibilidade.

A lei 8/97, e o Decreto 35/2000 polo que se aproba o Regulamento de desenvolvemento eexecución da Lei de accesibilidade e supresión de barreiras arquitectónicas esixen que osinstrumentos urbanísticos fagan constar expresamente na súa Memoria o seu cumprimento,sinalando as determinacións normativas de aplicación e as solucións adoptadas para lles darcumprimento.

En canto ás Barreiras arquitectónicas urbanísticas (BAUR) a ter en conta, regúlanse no Título IIde ámbolos dous textos normativos, distinguíndose no Regulamento o tratamento dos espaciospúblicos existentes (art. 13), dos de nova creación.

O artigo 13.b do Regulamento indica que cando por dificultades orográficas ou rúas preexistentesnon sexa posible a creación dun itinerario adaptado deseñarase como mínimo un itinerariopracticable que permita o desprazamento de persoas con mobilidade reducida, sen prexuizo deque progresivamente se establezan as regras para converter os espacios do ámbito en adaptados.

88

Igualmente, no que se refire a itinerarios peonís para os que o custo de execución como adaptadossexan superior en máis dun 50% ó custo como non adaptados, o Regulamento permite a exención,efectuando unha proposta alternativa, que requirirá, previamente á aprobación do instrumentourbanístico, o informe favorable do Consello Autonómico para a promoción da Accesibilidade e aSupresión de Barreiras (art. 16 do Regulamento).

No caso concreto da Area de Ordenación Detallada que nos ocupa, existen dous viaispreexistentes: o acceso á Universidade e o vial Gondomar – Porriño, cuya pendente e inferior a odez por cento (10,00 %). Para a realización do Proxecto de Urbanización, incluso a rotonda deacceso desde o vial de Gondomar-Porriño hasta ó da Universidade íste deberá axustarse óRegulamento de desenvolvemento i execución da Lei de accesibilidade e supresión de barreirasarquitectónicas.

En canto a pequena urbanización que resultará dentro da parcela, no seu momento, como xa seindicou, co Proxecto de Urbanización, darase total cumprimento a normativa da Lei e oRegulamento.

99

EESSTTUUDDIIOO DDEE SSOOSSTTIIBBIILLIIDDAADDEE AAMMBBIIEENNTTAALL,, IIMMPPAACCTTOOTTEERRRRIITTOORRIIAALL EE PPAAIISSAAXXÍÍSSTTIICCOO

1100

IINNDDIICCEE

1. OBXECTO............................................................................................... 121.1. DOCUMENTACIÓN..................................................................................... 121.2. MARCO LEGAL ........................................................................................... 13

1.2.1. Normativa europea ................................................................................. 131.2.2. Normativa estatal española ................................................................... 131.2.3. Normativa galega.................................................................................... 14

2. DESCRIPCIÓN DO PROXECTO É AS SÚAS ACCIÓNS....................... 152.1. INTRODUCCIÓN: ........................................................................................ 152.2. LOCALIZACIÓN........................................................................................... 152.3. CRITERIOS DE ORDENACIÓN: ................................................................. 172.4. ORDENACIÓN PROPOSTA:....................................................................... 17

2.4.1. A cualificación do sector ....................................................................... 172.4.2. Os servizos.............................................................................................. 192.4.3. A calidade do aire e o ruído................................................................... 19

2.4.3.1. A calidade do aire .............................................................................. 192.4.3.2. O ruído ............................................................................................... 19

2.4.4. Os residuos............................................................................................. 20

3. INVENTARIO AMBIENTAL .................................................................... 203.1. INTRODUCCIÓN ......................................................................................... 203.2. A ANÁLISES DO CONTORNO A ACTUACIÓN .......................................... 21

3.2.1. Clima........................................................................................................ 213.2.2. Xeoloxía ................................................................................................... 213.2.3. Morfoloxía................................................................................................ 22

3.2.3.1. Altitude ............................................................................................... 233.2.3.2. Pendente............................................................................................ 24

3.2.4. Hidrografía: ............................................................................................. 273.2.5. Vexetación............................................................................................... 28

3.2.5.1. Vexetación potencial: ......................................................................... 283.2.5.2. Vexetación actual............................................................................... 28

3.2.6. A PAISAXE .............................................................................................. 293.2.6.1. A calidade .......................................................................................... 303.2.6.2. Cuncas visuais ................................................................................... 33

3.3. ANÁLISE DO ÁMBITO DA ACTUACIÓN, O ESTADO ACTUAL: ................ 353.3.1. Estado actual .......................................................................................... 35

4. IDENTIFICACIÓN E VALORACIÓN DE IMPACTOS ............................. 354.1. ACCIÓNS DA MODIFICACIÓN PUNTUAL CON REPERCUSIÓNS AMBIENTAISSUSCEPTIBLES DE PRODUCIR IMPACTO............................................................ 364.2. TIPIFICACIÓN DOS EFECTOS QUE PRODUCIR ÁS ACCIÓNS IDENTIFICADAS

38

5. AVALIACIÓN DOS IMPACTOS OU EFECTOS AMBIENTAIS .............. 395.1. INTRODUCCIÓN ......................................................................................... 395.2. AVALIACIÓN DOS IMPACTOS SOBRE O MEDIO..................................... 40

5.2.1. Impactos sobre á atmosfera .................................................................. 405.2.1.1. Fase de urbanización e construcción................................................. 405.2.1.2. Fase de explotación: .......................................................................... 41

1111

5.2.2. Impactos sobre o relevo e os solos...................................................... 425.2.2.1. Fase de urbanización e construcción:................................................ 425.2.2.2. Fase de explotación: .......................................................................... 43

5.2.3. Impactos sobre a hidroloxía .................................................................. 435.2.3.1. Fase urbanización e construcción...................................................... 435.2.3.2. Fase de funcionamento...................................................................... 44

5.2.4. Impacto sobre a vexetación................................................................... 455.2.4.1. Fase de urbanización construcción.................................................... 455.2.4.2. Fase funcionamento........................................................................... 47

5.2.5. Impacto sobre a fauna............................................................................ 475.2.5.1. Fase de urbanización e construcción................................................. 475.2.5.2. Fase funcionamento........................................................................... 48

5.2.6. Impacto sobre a paisaxe ........................................................................ 495.2.6.1. Fase de urbanización e construcción................................................. 495.2.6.2. Fase funcionamento........................................................................... 50

6. ESTABLECEMENTO DE MEDIDAS PROTECTORAS, CORRECTORAS E

COMPENSATORIAS ....................................................................................... 516.1. INTRODUCCIÓN ......................................................................................... 516.2. MEDIDAS CORRECTORAS........................................................................ 51

6.2.1. Xerais ....................................................................................................... 526.2.2. Particulares ............................................................................................. 52

6.2.2.1. Impacto sobre a Atmosfera: ............................................................... 526.2.2.1.1. Fase de execución: ...................................................................... 526.2.2.1.2. Fase de funcionamento:............................................................... 53

6.2.2.2. Impactos sobre o relevo e os solos.................................................... 536.2.2.2.1. Fase de execución: ...................................................................... 536.2.2.2.2. Fase de explotación ..................................................................... 54

6.2.2.3. Impactos sobre a hidroloxía ............................................................... 546.2.2.3.1. Fase de urbanización e construción:............................................ 546.2.2.3.2. Fase de explotación ..................................................................... 54

6.2.2.4. Impacto sobre a vexetación ............................................................... 546.2.2.4.1. Fase de urbanización e construción:............................................ 546.2.2.4.2. Fase funcionamento..................................................................... 55

6.2.2.5. Impacto sobre a fauna ....................................................................... 556.2.2.5.1. Fase de urbanización e construción:............................................ 556.2.2.5.2. Fase funcionamento..................................................................... 55

6.2.2.6. Impactos sobre a paisaxe .................................................................. 556.2.2.6.1. Fase de urbanización e construcción:.......................................... 556.2.2.6.2. Fase de explotación ..................................................................... 55

6.2.2.7. Sobre os residuos .............................................................................. 566.2.2.7.1. Fase de urbanización e construción:............................................ 566.2.2.7.2. Fase de explotación ..................................................................... 56

1122

1. OBXECTO

OO eessttuuddiioo ddee ssoossttiibbiilliiddaaddee aammbbiieennttaall,, iimmppaaccttoo tteerrrriittoorriiaall ee ppaaiissaaxxííssttiiccoo xxuussttiiffííccaassee ppaarraa ddaarr

ccuummpprriimmeennttoo áá lleeii 1155//22000044,, ddoo 2299 ddee ddeecceemmbbrroo,, ddee mmooddiiffiiccaacciióónn ddaa lleeii 99//22000022,, ddoo 3300 ddeecceemmbbrroo,,

ddee oorrddeennaacciióónn uurrbbaannííssttiiccaa ee pprrootteecccciióónn ddoo mmeeddiioo rruurraall ddee GGaalliicciiaa..

OO oobbxxeeccttoo ddeessttee eessttuuddiioo éé aa aannáálliissee ee ppoonnddeerraacciióónn ddooss eeffeeccttooss ddaa eexxeeccuucciióónn ee ddeesseennvvoollvveemmeennttoo

ddaa OOrrddeennaacciióónn ddeettaallllaaddaa dduunn ssoolloo uurrbbaanniizzaabbllee,, ssoobbrree ooss rreeccuurrssooss nnaattuurraaiiss ee oo mmeeddiioo ffííssiiccoo,, aassíí

ccoommoo aa aaddooppcciióónn ddaass mmeeddiiddaass nneecceessaarriiaass ppaarraa mmiinniimmiizzaa--llooss sseeuuss iimmppaaccttooss ee aa vvaalloorraacciióónn ddaa

aaddeeccuuaacciióónn ddaass iinnffrraaeessttrruuccttuurraass ee sseerrvviizzooss nneecceessaarriiooss ppaarraa ggaarraannttii--lloo nnoovvoo ddeesseennvvoollvveemmeennttoo eenn

ccoonnddiicciióónnss ddee ccaalliiddaaddee ee ssoossttiibbiilliiddaaddee aammbbiieennttaall;; aassíí ccoommoo aa ccoohheerreenncciiaa ccóóss oobbxxeeccttiivvooss ddee

pprrootteecccciióónn ddoo ddoommiinniioo ppúúbblliiccoo nnaattuurraall..

UUnn ddooss aassppeeccttooss eesseenncciiaaiiss ddoo eessttuuddiioo eessttáá oorriieennttaaddoo áá pprrootteecccciióónn ddooss rreeccuurrssooss nnaattuurraaiiss,, ddaa

ppaaiissaaxxee ee ddoo ddoommiinniioo ppuubblliiccoo nnaattuurraall ddeennddee ooss ccoonncceeppttooss ddoo ddeesseennvvoollvveemmeennttoo ssoossttiibbllee.. IIssttoo éé

dduunn uussoo ssoossttiibbllee ddooss rreeccuurrssooss nnaattuurraaiiss sseegguuiinnddoo oo pprriinncciippiioo ddee rreessppoonnssaabbiilliiddaaddee ee rraacciioonnaalliiddaaddee

nnoo ccoonnssuummoo ddee rreeccuurrssooss,, oo pprriinncciippiioo ddee eeqquuiiddaaddee aacceeppttaannddoo ooss lliimmiitteess mmeeddiiooaammbbiieennttaaiiss..

AA oorrddeennaacciióónn ddeettaallllaaddaa rreeqquuiirree dduunn eessttuuddiioo ddee aavvaalliiaacciióónn aammbbiieennttaall,, qquuee aannaalliiccee aass rreeppeerrccuussiióónnss

ddoo ddeesseennvvoollvveemmeennttoo ddeessttaa mmooddiiffiiccaacciióónn ppuunnttuuaall ssoobbrree ooss rreeccuurrssooss nnaattuurraaiiss ee oo mmeeddiioo ffííssiiccoo qquuee

ttoommee mmeeddiiddaass ppaarraa mmiinniimmiizzaarr ooss iimmppaaccttooss ee qquuee vvaalloorree aa aaddeeccuuaacciióónn ddaass iinnffrraaeessttrruuccttuurraass ee

sseerrvviizzooss nneecceessaarriiooss ppaarraa ggaarraannttiirr aa ccaalliiddaaddee ee ssoossttiibbiilliiddaaddee aammbbiieennttaall..

1.1. DOCUMENTACIÓN

Este estudio medioambiental analiza a seguinte documentación dispoñible:

•• CCaarrttooggrraaffííaa tteemmááttiiccaa ee ccaarrttooggrraaffííaa 11::55000000 ddoo ccoonnttoorrnnoo ddee ccllaassiiffiiccaacciióónn ee ccaalliiffiiccaacciióónn ddoo ssoolloo

ddoo tteerrmmiinnoo mmuunniicciippaall ddee VViiggoo..

•• FFoottooggrraaffííaa aaéérreeaa aa ccoorr ddoo ccoonnttoorrnnoo

•• MMaappaa ddee ccoobbeerrttuurraass ee uussooss ddoo ssoolloo XXuunnttaa ddee GGaalliicciiaa aa eessccaallaa 11::2255000000 SSIITTGGAA.. 22000044

•• 33eerr IInnvveennttaarriioo FFoorreessttaall NNaacciioonnaall 11999977--22000066 GGaalliicciiaa –– PPoonntteevveeddrraa EEssccaallaa 11::5500000000 ((mmaappaa ee

bbaassee ddaattooss aassoocciiaaddaa))

•• IIHHGG IInnvveennttaarriioo ddee HHúúmmiiddaass ddee GGaalliicciiaa.. EEssccaallaa 11::5500000000 ee 11::55000000 ((MMaappaass ee bbaasseess ddee ddaattooss

AAssoocciiaaddaass.. XXuunnttaa ddee GGaalliicciiaa

•• RReeddee NNaattuurraa eessccaallaa 11::55000000

•• IInnvveennttaarriioo HHáábbiittaattss 11::5500..000000 eellaabboorraaddoo ppoolloo MMMMAA

•• AAttllaass ddee ppeeiixxeess,, aannffiibbiiooss,, rrééppttiilleess,, aavveess ee mmaammííffeerrooss ddee GGaalliicciiaa ccuuaaddrriiccuullaa UUTTMM 1100**1100 kkmm

•• MMeemmoorriiaa ddoo mmaappaa ddee sseerriieess ddee vveexxeettaacciióónn ddee EEssppaaññaa ((RRiivvaass eett AAll))

1133

•• MMaappaa xxeeoollóóxxiiccoo ddee EEssppaaññaa aa eessccaallaa 11::5500..000000.. SSoocciieeddaaddee ppaarraa oo DDeesseennvvoollvveemmeennttoo CCoommaarrccaall

ddee GGaalliicciiaa..22000011

•• MMaappaa lliittoollóóxxiiccoo ddee GGaalliicciiaa aa eessccaallaa 11::225500..000000.. SSoocciieeddaaddee ppaarraa oo DDeesseennvvoollvveemmeennttoo CCoommaarrccaall

ddee GGaalliicciiaa 22000011

•• MMaappaa hhiiddrrooxxeeoollóóxxiiccoo ddee GGaalliicciiaa aa eessccaallaa 11::225500..000000 SSoocciieeddaaddee ppaarraa oo DDeesseennvvoollvveemmeennttoo

CCoommaarrccaall ddee GGaalliicciiaa..22000011

•• TTrraabbaalllloo ddee ccaammppoo ee ggaabbiinneettee ccoommpplleemmeennttaarriioo

1.2. MARCO LEGAL

ÉÉ pprreecciissoo ddeeddiiccaarr uunn aappaarrttaaddoo ddoo eessttuuddiioo aa cciittaarr aass nnoorrmmaass eessppeeccííffiiccaass ee sseeccttoorriiaaiiss,, eessttaabblleecciiddaass

ttaannttoo nnoo áámmbbiittoo eessttaattaall,, ccoommoo nnoo aauuttoonnóómmiiccoo,, nnoo ccoommaarrccaall ee oouu nnoo mmuunniicciippaall.. TTrraattaannddoo ddee

eessttaabblleecceerr uunn aammpplloo mmaarrccoo ddee rreeffeerreenncciiaass lleeggaass,, ee sseenn áánniimmoo ddee eessggoottaarr aa lleexxiissllaacciióónn sseeccttoorriiaall

oouu eessppeeccííffiiccaa,, iinncclluuíímmooss uunnhhaa rreellaacciióónn bbáássiiccaa ddaa nnoorrmmaattiivvaa qquuee ddiirreeccttaa oouu iinnddiirreeccttaammeennttee aaffeeccttaa

áá iimmpplleemmeennttaacciióónn ddeessttee eessttuuddiioo aammbbiieennttaall..

11..22..11.. NNoorrmmaattiivvaa eeuurrooppeeaa

•• DDiirreeccttiivvaa 8855//333377//CCEEEE,, ddoo 2277 xxuuññoo ddee 11998855,, rreellaattiivvaa áá aavvaalliiaacciióónn ddaass rreeppeerrccuussiióónnss ddee

ddeetteerrmmiinnaaddooss pprrooxxeeccttooss ppúúbblliiccooss ee pprriivvaaddooss ssoobbrree oo mmeeddiioo aammbbiieennttee..

•• DDiirreeccttiivvaa 9966//6611//CCEE,, ddoo 2244 ddee sseetteemmbbrroo ddee 11999966,, rreellaattiivvaa áá pprreevveenncciióónn ee ccoonnttrrooll iinntteeggrraaddoo ddaa

ccoonnttaammiinnaacciióónn..

•• DDiirreeccttiivvaa 9977//1111//CCEE,, ddoo 33 mmaarrzzoo ddee 11999977,, qquuee mmooddiiffiiccaa aa DDiirreeccttiivvaa 8855//333377//CCEEEE..

•• DDiirreeccttiivvaa 22000011//4422//CCEE ddoo PPaarrllaammeennttoo EEuurrooppeeoo ee ddoo CCoonnsseelllloo,, ddoo 2277 ddee xxuuññoo ddee 22000011,, rreellaattiivvaa

áá aavvaalliiaacciióónn ddooss eeffeeccttooss ddee ddeetteerrmmiinnaaddooss ppllaanneess ee pprrooggrraammaass nnoo mmeeddiioo aammbbiieennttee ((DDOOCCEE

nnúúmm.. LL 119977,, ddoo 2211 ddee xxuulllloo ddee 22000011))

•• DDiirreeccttiivvaa 22000033//3355//CCEE ddoo PPaarrllaammeennttoo EEuurrooppeeoo ee ddoo CCoonnsseelllloo,, ddoo 2266 ddee mmaaiioo ddee 22000033,, qquuee

eessttaabblleeccee aa ppaarrttiicciippaacciióónn ddoo ppúúbblliiccoo nnaa eellaabboorraacciióónn ddee cceerrttooss ppllaannss ee pprrooggrraammaass rreellaattiivvooss óó

mmeeddiioo aammbbiieennttee ee qquuee mmooddiiffííccaannoo rreeffeerreennttee aa ppaarrttiicciippaacciióónn cciiddaaddáá ee aacccceessoo áá xxuussttiizzaa aass

DDiirreeccttiivvaass 8855//333377//CCEEEE ee 9966//6611//CCEE ddoo CCoonnsseelllloo..

•• CCoonnvveenniioo ddee EEssppoooo,, ddoo 2255 ddee ffeebbrreeiirroo ddee 11999911,, rraattiiffiiccaaddoo ppoollaa UUEE,, ppuubblliiccaaddoo nnoo BBOOEE ddoo 2211

ddee oouuttuubbrroo ddee 11999977..

•• RReegguullaammeennttoo 776611//22000011 EEMMAASS

11..22..22.. NNoorrmmaattiivvaa eessttaattaall eessppaaññoollaa

•• LLeeii 2255//11998888,, ddoo 2299 ddee xxuulllloo ddee 11998888,, ddee EEssttrraaddaass..

•• LLeeii 44//11998899,, ddoo 2277 ddee mmaarrzzoo ddee 11998899,, ddee CCoonnsseerrvvaacciióónn ddooss EEssppaazzooss NNaattuurraaiiss ee ddaa FFlloorraa ee

FFaauunnaa SSiillvveessttrree..

1144

•• LLeeii 2211//9922,, ddoo 1166 ddee xxuulllloo ddee 11999922,, ddee IInndduussttrriiaa (( BBOOEE ddoo 2233 ddee xxuulllloo ddee 11999922 ))..

•• LLeeii 5544//11999977,, ddoo 2277 ddee nnoovveemmbbrroo ddee 11999977,, ddoo SSeeccttoorr EEllééccttrriiccoo..

•• LLeeii 66//22000011,, ddoo 88 ddee mmaaiioo ddee 22000011,, ddee mmooddiiffiiccaacciióónn ddoo RReeaall DDeeccrreettoo LLeexxiissllaattiivvoo 11330022//11998866,,

ddoo 2288 ddee xxuuññoo,,

•• ddee aavvaalliiaacciióónn ddee iimmppaaccttoo aammbbiieennttaall ((BBOOEE ddoo 99 ddee mmaaiioo ddee 22000011,, ppááxxiinnaass 1166..660077 aa 1166..661166))..

•• LLeeii 1166//22000022,, ddoo 11 ddee xxuulllloo ddee 22000022,, ddee PPrreevveenncciióónn ee CCoonnttrrooll IInntteeggrraaddooss ddaa CCoonnttaammiinnaacciióónn..

•• RReeaall DDeeccrreettoo 884499//11998866,, ddoo 1111 ddee aabbrriill ddee 11998866,, ssoobbrree RReegguullaammeennttoo ddoo DDoommiinniioo PPúúbblliiccoo

HHiiddrrááuulliiccoo..

•• RReeaall DDeeccrreettoo 11330022//11998866,, ddoo 2288 ddee xxuuññoo ddee 11998866,, ddee aavvaalliiaacciióónn ddee iimmppaaccttoo aammbbiieennttaall,,

ppoosstteerriioorrmmeennttee mmooddiiffiiccaaddoo ppoollaa LLeeii 66//22000011,, ddee 88 ddee mmaaiioo..

•• RReeaall DDeeccrreettoo 11113311//11998888,, ddoo 3300 ddee sseetteemmbbrroo ddee 11998888,, ppoolloo qquuee ssee aapprroobbaa oo RReegguullaammeennttoo

ppaarraa aa eexxeeccuucciióónn ddoo RReeaall DDeeccrreettoo LLeexxiissllaattiivvoo 11330022//11998866,, ddoo 2288 ddee xxuuññoo,, ddee AAvvaalliiaacciióónn ddee

IImmppaaccttoo AAmmbbiieennttaall..

•• RReeaall DDeeccrreettoo 11221111//11999900,, RReegguullaammeennttoo ddee OOrrddeennaacciióónn ddooss TTrraannssppoorrtteess TTeerrrreessttrreess..

•• RReeaall DDeeccrreettoo 11881122//9944,, ddoo 22 ddee sseetteemmbbrroo ddee 11999944,, ppoolloo qquuee ssee aapprroobbaa oo RReegguullaammeennttoo XXeerraall

ddee EEssttrraaddaass..

•• RReeaall DDeeccrreettoo 11999977//11999955,, ddoo 77 ddee ddeecceemmbbrroo ddee 11999955,, qquuee ttrraassppóónn aa DDiirreeccttiivvaa HHáábbiittaattss

((DDiirreeccttiivvaa 9922//4422//CCEEEE))..

•• RReeaall DDeeccrreettoo LLeeii 99//22000000,, ddoo 66 ddee oouuttuubbrroo ddee 22000000,, qquuee mmooddiiffiiccaa oo RReeaall DDeeccrreettoo LLeexxiissllaattiivvoo

11330022//11998866,, ddoo 2288 ddee xxuuññoo,, ddee AAvvaalliiaacciióónn ddee IImmppaaccttoo AAmmbbiieennttaall..

•• DDeeccrreettoo 22441144//11996611,, ddoo 3300 ddee nnoovveemmbbrroo ddee 11996611,, RReegguullaammeennttoo ddee AAccttiivviiddaaddeess MMoolleessttaass,,

IInnssaalluubbrreess,, NNoocciivvaass ee PPeerriiggoossaass..

•• OOrrddee MMiinniisstteerriiaall ddoo MMiinniisstteerriioo ddee IInndduussttrriiaa,, ddoo 1188 ddee oouuttuubbrroo ddee 11997766,, ssoobbrree PPrrootteecccciióónn ddoo

AAmmbbiieennttee AAttmmoossfféérriiccoo..

11..22..33.. NNoorrmmaattiivvaa ggaalleeggaa

• Lei 15/2004, do 29 de decembro, de modificación Lei 9/2002, do 30 de decembro, de

Ordenación Urbanística e Protección do Medio Rural de Galicia

• Lei 13/1989, do 10 de outubro, de montes veciñais en man común

• Lei 9/2001, do 21 de agosto, de conservación da natureza

• Lei 7/1997, do 11 de agosto, de Protección contra a Contaminación Acústica.

• Decreto 442/1990, do 13 de setembro, de Avaliación de Impacto Ambiental.

• Decreto 327/1991, do 4 de outubro, de Avaliación de Efectos Ambientais.

• Decreto 250/1993, do 24 de setembro, de Repoboacións Forestais (Art. 13).

• Decreto 199/1997, polo que se regula a actividade arqueolóxica na Comunidade Autónoma

de Galicia.

1155

• Decreto 150/1999, do 7 de maio, polo que se aproba o Regulamento de Protección Contra

a Contaminación Acústica.

2. DESCRIPCIÓN DO PROXECTO É AS SÚAS ACCIÓNS

2.1. INTRODUCCIÓN:

NNoo pprreesseennttee ddooccuummeennttoo aannaalliizzaammooss ooss eeffeeccttooss aammbbiieennttaaiiss ddeerriivvaaddooss ddaass ddeetteerrmmiinnaacciióónnss dduunnhhaa

oorrddeennaacciióónn ddeettaallllaaddaa dduunn ssoolloo uurrbbaanniizzaabbllee rreessiiddeenncciiaall nnaa ppaarrrrooqquuiiaa ddee ZZaammáánnss,, nnoo ccoonncceelllloo ddee

VViiggoo..

NNeessttee iinnffoorrmmee ssee aannaalliizzaann ooss eeffeeccttooss ddeerriivvaaddooss ddaa mmooddiiffiiccaacciióónn ddaa nnoovvaa oorrddeennaacciióónn ddoo eessppaazzoo

ppaarraa oo ddeesseennvvoollvveemmeennttoo dduunn ssoolloo urbanizable delimitado ddee uussoo ddoottaacciioonnaall ee ddooss ccoonnsseegguuiinntteess

ssiisstteemmaass llooccaaiiss ddee zzoonnaass vveerrddeess ee eeqquuiippaammeennttooss qquuee ppoorr lleeii ssee ddeebbeerraann eessttaabblleecceerr;; aassíí ccoommoo

ddaass iinnffrraaeessttrruuccttuurraass ee sseerrvviizzooss nneecceessaarriiooss ppaarraa aaccaaddaarr uunn ddeesseennvvoollvveemmeennttoo uurrbbaannííssttiiccoo ssoossttiibbllee..

PPoorr iissttoo nneessttee ccaappííttuulloo iimmooss ccoommpprroobbaarr ssii aass ddeetteerrmmiinnaacciióónnss eessttrruuccttuurraanntteess ddeessttee sseeccttoorr ddee ssoolloo

uurrbbaanniizzaabbllee ggaarraanntteenn aass ccoonnddiicciióónnss ddee ccaalliiddaaddee ee ssoossttiibbiilliiddaaddee aammbbiieennttaall;; mmeeddiiaannttee aa aannáálliissee ee

ccoommpprroobbaacciióónn ddaass rreesseerrvvaass ddee ssoolloo ppaarraa zzoonnaass vveerrddeess ee eeqquuiippaammeennttoo ccoommuunniittaarriioo,, ddaa

aacccceessiibbiilliiddaaddee ee ffuunncciioonnaalliiddaaddee ddaass ddoottaacciióónnss ppaarraa aaccaaddaarr uunnhhaa mmaaiioorr ccoohheessiióónn ssoocciiaall,, ddaa

pprreevviissiióónn ddooss sseerrvviizzooss sseegguuiinnddoo ddooss pprriinncciippiiooss ddoo ddeesseennvvoollvveemmeennttoo ssoossttiibbllee..

2.2. LOCALIZACIÓN

EEssttee sseeccttoorr llooccaalliizzaassee nnoo ccoonncceelllloo ddee VViiggoo nnaa ppaarrrrooqquuiiaa ddee ZZaammáánnss pprreettoo ddoo eennccoorroo ddee ddoo

mmeessmmoo nnoommee.. EEssttee sseeccttoorr eessttáá ssiittuuaaddoo nnuunnhhaa áárreeaa bbeenn ccoommuunniiccaaddaa,, pprróóxxiimmaa ááss pprriinncciippaaiiss vvííaass

ddee ccoommuunniiccaacciióónnss,, lliimmiittaa ppoolloo ssuurr ccooaa eessttrraaddaa aa PPoorrrriiññoo,, ppoolloo ooeessttee ccooaa AAuuttooeessttrraaddaa ddee BBaaiioonnaa;;

ee eessttaa pprreettoo ddoo vviiaall ddaa UUnniivveerrssiiddaaddee ee mmaaiiss ddúúaass ccoorrrreeddooiirraass sseeccuunnddaarriiaass ppoolloo eessttee ee nnoorrttee..

NNaa sseegguuiinnttee ffoottooggrraaffííaa ssee vvee oo eessttaaddoo aaccttuuaall ddoo áámmbbiittoo

1166

1177

2.3. CRITERIOS DE ORDENACIÓN:

NNaa mmeemmoorriiaa ddee oorrddeennaacciióónn ffiigguurraann ooss sseegguuiinntteess ccrriitteerriiooss ddee oorrddeennaacciióónn::

OObbxxeeccttiivvooss11 CCoonnsseerrvvaacciióónn ddaa bbiiooddiivveerrssiiddaaddee ee ddoo ppaattrriimmoonniioo nnaattuurraall eenn xxeerraall::ccoonnsseerrvvaacciióónn ee pprrootteecccciióónn ddooss

vvaalloorreess eeccoollóóxxiiccooss,, ppaaiissaaxxííssttiiccooss,, pprroodduuttiivvooss ee//oo ccuullttuurraaiiss ddoo tteerrrriittoorriioo ddoo sseeccttoorr22 PPrreevveenncciióónn ddooss rriissccooss nnaattuurraaiiss ee tteeccnnoollóóxxiiccooss..33 PPrreevveenncciióónn ddee ttóóddaallaass ffoorrmmaass ddee ccoonnttaammiinnaacciióónn:: MMeelllloorraarr aa ccaalliiddaaddee ddaa aattmmoossffeerraa,, aa ffiiaabbiilliiddaaddee ee

ccaalliiddaaddee ddooss ssuummiinniissttrrooss ddee aauuggaa ppoottaabbllee,, aa pprrootteecccciióónn ddaass aauuggaass ssuuppeerrffiicciiaaiiss ee ssuubbtteerrrráánneeaass;; rreedduucciirrnnaa oorriixxee aa ccaannttiiddaaddee ddee rreessiidduuooss qquuee nneecceessiittaann uunnhhaa eelliimmiinnaacciióónn ffiinnaall ee rreedduucciirr oo rruuííddoo aammbbiieennttaall..

44 MMeelllloorraarr,, rreeccuuppeerraarr ee rreehhaabbiilliittaarr eelleemmeennttooss ee pprroocceessooss ddoo mmeeddiioo nnaattuurraall qquuee ssee aattooppeenn ddeeggrraaddaaddoossppoorr aaccttiivviiddaaddeess ee//oo uussooss iinnccoommppaattiibblleess ccooaa ssúúaa ccaappaacciiddaaddee ddee aaccoolllliiddaa,, mmeeddiiaannttee aacccciióónnss ccoonnccrreettaass..

55 MMaanntteemmeennttoo ee mmeelllloorraa ddaa iiddeennttiiddaaddee ee ccaalliiddaaddee ppaaiissaaxxííssttiiccaa..66 AAccaaddaarr uunn eennllaaccee eennttrree aa eessttrraaddaa ddee PPoorrrriiññoo ccooaa qquuee ssuubbee aa UUnniivveerrssiiddaaddee mmááiiss sseegguurroo,, xxaa qquuee eessttáá

ssiittuuaaddoo nnuunnhhaa ccuurrvvaa ddee mmooii ppooccaa vviissiibbiilliiddaaddee..77 MMeelllloorraarr ddiittoo vviiaall ddaa UUnniivveerrssiiddaaddee..88 AAssíí mmeessmmoo,, aaccaaddaarr uunn uussoo ddaaccoorrddoo ccooaa bbooaa ssiittuuaacciióónn ddoo áámmbbiittoo ddeennddee oo ppuunnttoo ddee vviissttaa ppaaiissaaxxííssttiiccoo,,

cclliimmááttiiccoo ee ddee ccoommuunniiccaacciióónn..99 RReessppeettaarr oo mmááxxiimmoo oo eennttoorrnnoo ddee aallttoo nniivveell eeccoollóóxxiiccoo..1100 CCoommppaattiibbiilliizzaarr aass ddeetteerrmmiinnaacciióónnss ddoo ppllaanneeaammeennttoo vviixxeennttee ccooaass eemmaannaaddaass ddooss ccrriitteerriiooss ee oobbxxeettiivvooss

ddoo pprreesseennttee PP..XX..OO..MM..

EEsstteess ccrriitteerriiooss ssoonn ccoonnffoorrmmee oo ddeesseennvvoollvveemmeennttoo ssoossttiibbllee ddoo áámmbbiittoo..

2.4. ORDENACIÓN PROPOSTA:

22..44..11.. AA ccuuaalliiffiiccaacciióónn ddoo sseeccttoorr

AA ccllaassiiffiiccaacciióónn ddoo sseeccttoorr qquuee ssee pprrooppóónn éé aa sseegguuiinnttee::

1188

NNaa ttáábbooaa sseegguuiinnttee ddeettáállllaannssee ooss ddaattooss mmááiiss ssaalliieennttaabbllee ddaa oorrddeennaacciióónn ddeettaallllaaddaa eenn rreellaacciióónn ooss

rreeccoolllliiddooss nnaa ffiicchhaa ddoo sseeccttoorr..

DETERMINACIÓNSESTRUCTURANTES

FICHA ORDENACIÓNDETALLADA

SUPERFICIE SECTOR 19.612 m2 19.612 m2

USO CARACTERÍSTICO

USOS ASOCIADOS

Dotacional

------

Dotacional Asistencial

Dotacional Educativo eSanitario

ALTURA MÁXIMA 4 andares 2 andaresSUPERFICIE MÁXIMA

EDIFICABLE3.922 m2 3.922 m2

RESERVA DOTACIÓNS:ZONA VERDE USO

PÚBLICODOTACIÓNS PÚBLICAS

------------

2.050 m2

650 m2

APARCAMENTOS USOPÚBLICO

------ 21

SISTEMAS XERAISVIARIO

------ 3.400 m2

TTaall ccoommoo ssee oobbsseerrvvaa nnaa ttáábbooaa,, ooss ddaattooss ddoo sseeccttoorr eessttáá ddeennttrroo ddooss eessppeecciiffiiccaaddooss nnaa ffiicchhaa ddoo

ppllaanneeaammeennttoo ee xxaa qquuee llooggoo,, ddeennttrroo ddooss lliimmiitteess eessttaabblleecciiddooss nnaa pprrooppiiaa LLOOUUPPMMRRGG:: aarrttííccuulloo 4477

1199

CCaalliiddaaddee ddee vviiddaa ee ccoohheessiióónn ssoocciiaall eenn rreellaacciióónn ááss cceessiióónnss ddee rreesseerrvvaass ppaarraa zzoonnaass vveerrddeess ddee uussoo

ppuubblliiccoo ee ddee ddoottaacciióónnss..

AA rreesseerrvvaa ddee aappaarrccaaddooiirrooss eessttáá ddeennttrroo ddoo eexxpplliicciittaaddoo nnaa pprrooppiiaa lleeii LLOOUUPPMMRRGG óó rreesseerrvvaarr ppoolloo

mmeennoossuunnhhaa ccuuaarrttaa ppaarrttee ddaass pprraazzaass ppaarraa aappaarrccaaddooiirroo ppuubblliiccoo..

22..44..22.. OOss sseerrvviizzooss

NNaa mmeemmoorriiaa eexxppoossiittiivvaa ee xxuussttiiffiiccaattiivvaa ddaa oorrddeennaacciióónn ddeettaallllaaddaa qquuee aaccoommppaaññaa áá ddooccuummeennttaacciióónn

ddoo pprreesseennttee oorrddeennaacciióónn eessppeecciiffííccaannssee ee ddeetteerrmmiinnaassee aass ddiiffeerreenntteess aaccttuuaacciióónnss nneecceessaarriiaass ppaarraa

ccuummpprriirr ooss rreeqquuiissiittooss lleeggaaiiss eessttaabblleecciiddooss ppoollaa lleexxiissllaacciióónn vviixxeennttee ee aa LLeeii 99//22000022 mmooddiiffiiccaaddaa ppoollaa

LLeeii 1155//22000044 ddee OOrrddeennaacciióónn uurrbbaannííssttiiccaa ee pprrootteecccciióónn ddoo mmeeddiioo rruurraall ddee GGaalliicciiaa eenn mmaatteerriiaa ddee

sseerrvviicciiooss..

NNooss ppllaannooss 66,, 77,, 88,, 99,, ee 1100 ddaa cciittaaddaa mmeemmoorriiaa ssee ddeettaallllaann aass iinnffrraaeessttrruuccttuurraass bbáássiiccaass

aabbaasstteecceemmeennttoo,, ssaanneeaammeennttoo,, eelleeccttrriicciiddaaddee ee tteelleeffoonnííaa..

22..44..33.. AA ccaalliiddaaddee ddoo aaiirree ee oo rruuííddoo

2.4.3.1. A calidade do aire

As accións previstas deben garantir un alto nivel de calidade do aire, e mesmo previr, vixiar e

corrixir a contaminación atmosférica no marco da nova lei de protección ambiental - lei 8/2002

do 18 de decembro, de protección do ambiente atmosférico de Galicia e da lei de protección

contra o ruído - lei 7/1997 de protección da contaminación acústica.

A calidade do aire, ven dada pola presenza ou ausencia de contaminantes e que pode medirse

polos niveis de inmisión de contaminantes e enerxía disipada.

Na actualidade non hai datos dispoñibles sobre o estado actual, de calquera forma dado que se

trata dun espacio relativamente alonxado da cidade de Vigo e a pesar cercania a viais de

grande capacidade e a presencian o ámbito de algunhas naves industriais, non temos

constancia de que a calidade do aire sexa deficiente.

Por outra banda a actuación proposta o tratarse dun uso dotacional de caracter sanitario

durante a súa fase de funcionamento non deberá supoñer unha diminución da calidade actual

do aire.

2.4.3.2. O ruído

2200

O ruído é das perturbacións ambientais máis importante que afectan ás persoas. O nivel de

ruído a que está sometida unha poboación resulta da combinación de diversos axentes

xeradores de ruído. Entre as actividades productoras de ruído máis habituais no atopamos as

industrias, as obras públicas, o ocio e o tránsito de vehículos. Así destes modo as fontes de

ruído neste ámbito que poden preocupar serán o tráfico: Na seguinte táboa se recollen os

valores de recepción que debe de haber no exterior medidos en dB.

LLEEII 77//11999977 DDEE GGAALLIICCIIAAVVaalloorreess ddee rreecceeppcciióónn DDEE 88::0000 AA 2222::0000 DDEE 2222::0000 AA 0088::0000

ZZoonnaa aaccúússttiiccaa ((AAmmbbiieennttee eexxtteerriioorr))

AAllttaa sseennssiibbiilliiddaaddee aaccúússttiiccaa ((ssaanniittaarriiooss,, ddoocceenntteess,,ccuullttuurraaiiss,,...... 6600 5500

22..44..44.. OOss rreessiidduuooss

TTaannttoo nnaass ffaasseess ddee uurrbbaanniizzaacciióónn,, ccoonnssttrruucccciióónn ee ssoobbrree ttooddoo nnoo ffuunncciioonnaammeennttoo ddaass aaccttiivviiddaaddeess

xxeerraann rreessiidduuooss ddee ttooddoo ttiippoo,, sseennddoo nneecceessaarriioo ppoorr ttaannttoo ttoommaarr mmeeddiiddaass ccaarraa aa ddee mmiinniimmiizzaacciióónn ee

ccoorrrreeccttaa xxeessttiióónn ddooss rreessiidduuooss ttaannttoo nnaa ffaassee ddee ccoonnssttrruucccciióónn ccoommoo nnaa ddee eexxpplloottaacciióónn..

3. INVENTARIO AMBIENTAL

3.1. INTRODUCCIÓN

OO eessttuuddiioo éé aa aannáálliissee ddoo mmeeddiioo ffííssiiccoo eellaabbóórraassee ppaarraa ccoonnssiiddeerraarr ooss eeffeeccttooss qquuee ssoobbrree oo mmeeddiioo

aammbbiieennttee nnaattuurraall ssee ddeerriivvaann ddaass aacccciióónnss pprrooppoossttaass nnaa oorrddeennaacciióónn ddeettaallllaaddaa..

NNoo nniivveell ddee ccoonnccrreecciióónn ddaa pprrooppoossttaa oo eessttuuddiioo tteenn oo ccaarráácctteerr dduunnhhaa vvaalloorraacciióónn aammbbiieennttaall,, ccóó

oobbxxeeccttiivvoo ddee aappoorrttaarr óó pprrooxxeeccttoo aa sseegguuiinnttee iinnffoorrmmaacciióónn::

•• DDeessccrriicciióónn ddooss vveeccttoorreess aammbbiieennttaaiiss aaffeeccttaaddooss ppoollaa pprrooppoossttaa

•• RReellaacciióónn ddooss ppoossiibblleess eeffeeccttooss ppootteenncciiaaiiss ssoobbrree oo mmeeddiioo aammbbiieennttee ee ooss sseeuuss iimmppaaccttooss

•• DDeessccrriicciióónn ddee mmeeddiiddaass aaddeeccuuaaddaass ddee pprreevveenncciióónn ee ccoorrrreecccciióónn ddooss iimmppaaccttooss nneeggaattiivvooss

qquuee ssee pprroodduuzzccaann..

AA iinnffoorrmmaacciióónn ddiissppooññiibbllee ssoobbrree oo mmeeddiioo ffííssiiccoo ddoo sseeccttoorr ee ddoo sseeuu ccoonnttoorrnnoo ssiinntteettiizzoouussee aa ppaarrttiirr

ddee ttrraabbaalllloo ttaannttoo ddee ccaammppoo ccoommoo ddee ggaabbiinneettee.. OO eessttuuddiioo ee aannáálliissee ddoo mmeeddiioo ffííssiiccoo,, xxuunnttoo ccaass

aacccciióónnss qquuee ddeesseennvvoollvveenn oo ppllaann ccoonnssttiittúúeenn aa bbaassee ddoo eessttuuddiioo..

SSee ccoonnssiiddeerraann ddooss nniivveeiiss ddee aannáálliissee::

2211

•• AA aannáálliissee ddoo aammbbiittoo ddaa aaccttuuaacciióónn::

PPaarraa eessttaabblleecceerr oo eennttoorrnnoo,, ooppttoouussee ppoorr ccoonnssiiddeerraarr uunnhhaa ssuuppeerrffiicciiee rreeccttaanngguullaarr ddee 33 KKmm

eennttoorrnnoo oo lliimmiittee ddoo sseeccttoorr ..EEssttee nniivveell ddee aannáálliisseess ppeerrmmiittee ssoobbrree ttooddoo aatteennddeerr ooss aassppeeccttooss

ppaaiissaaxxííssttiiccooss..CCoommoo bbaassee ddaa aannáálliissee ppaarraa aass vvaarriiaabblleess ttooppoollóóxxiiccaass rreeaalliizzoouussee uunn MMooddeelloo

DDiixxiittaall ddee EElleevvaacciióónnss ddoo tteerrrriittoorriioo ((eenn aaddiiaannttee MMDDTT)) aa ppaarrttiirr ddaass ccuurrvvaass ddee nniivveell ddaa

ccaarrttooggrraaffííaa aa eessccaallaa 11// 55..000000 ddaa XXuunnttaa ddee GGaalliicciiaa ccuunnhhaa rreessoolluucciióónn ddee 44 mmeettrrooss..

•• AA aannáálliissee ddoo sseeccttoorr ddaa aaccttuuaacciióónn::

TTeenn ppoorr oobbxxeeccttoo ccoonnssiiddeerraarr eenn ddeettaallllee aass vvaarriiaabblleess aammbbiieennttaaiiss ddaa ppaarrcceellaa oobbxxeeccttoo ddaa

oorrddeennaacciióónn ddeettaallllaaddaa..

OO MMDDTT ppeerrmmiittee eexxpplloottaarr ddee ffoorrmmaa eeffiiccaazz aass vvaarriiaabblleess xxeeoommoorrffoollóóxxiiccaass ((aallttiittuuddee,, ppeennddeenntteess,,

oorriieennttaacciióónn,, ccuunnccaass iinntteerrvviissiibbiilliiddaaddee,, eettcc)) ttooddaass eellaass ddee ggrraann iimmppoorrttaanncciiaa ppaarraa aa vvaalloorraacciióónn ddooss

ppoossiibbllee iimmppaaccttooss tteerrrriittoorriiaaiiss aassíí ccoommoo ppaarraa aa aannáálliissee ddaa ppaaiissaaxxee..

3.2. A ANÁLISES DO CONTORNO A ACTUACIÓN

33..22..11.. CClliimmaa

OO tteerrmmoo mmuunniicciippaall ddee VViiggoo ccaarraacctteerríízzaassee ppoorr uunn cclliimmaa mmoorrnnoo,, ccoonn eessccaassaass xxeeaaddaass,, mmooddeerraaddaa

aammpplliittuuddee ttéérrmmiiccaa aannuuaall ee ddiiaarriiaa,, ssuuaavviiddaaddee ddaass tteemmppeerraattuurraass,, pprreecciippiittaacciióónnss eelleevvaaddaass ee ccoonn

cceerrttaa sseeccaa eessttiivvaall.. PPooddeemmooss ddiicciirr qquuee éé uunn cclliimmaa oocceeáánniiccoo ddee ttrraannssiicciióónn aaoo mmeeddiitteerrrráánneeoo.. ÉÉ xxaa

qquuee llooggoo uunn cclliimmaa pprriivviilleexxiiaaddoo,, ccoommúúnn aa RRííaass BBaaiixxaass,, ttaannttoo ppaarraa oo ccoonnffoorrtt ddooss hhaabbiittaanntteess ccoommoo

ppaarraa aass eessppeecciieess vveexxeettaaiiss qquuee nnoonn vveenn aa ppeennaass lliimmiittaaddoo oo sseeuu ccrreecceemmeennttoo ppoorr mmoorr ddoo cclliimmaa..

33..22..22.. XXeeoollooxxííaa

EEssttee aappaarrttaaddoo bbaassééaassee nnooss ddaattooss eexxttrraaííddooss ddoo mmaappaa XXeeoottééccnniiccoo ee ddee RRiissccooss XXeeoollóóxxiiccooss ddaa

cciiddaaddee ddee VViiggoo ((EE:: 11//2255..000000)) eeddiittaaddoo ppoolloo IInnssttiittuuttoo XXeeoollóóxxiiccoo ee MMiinneeiirroo ddee EEssppaaññaa ((IIGGMMEE))..

DDeennddee oo ppuunnttoo ddee vviissttaa lliittoollóóxxiiccoo oo eennttoorrnnoo eessttáá ffoorrmmaaddoo ppoorr mmaatteerriiaaiiss ssiillíícceeooss,, ttrraattaassee ddee rroocchhaass

mmeettaammóórrffiiccaass mmooii aalltteerraaddaass ((ppaarraaggnneeiiss ee mmiiccooeessqquuiissttooss));; ooss nniivveelleess ffrreeááttiiccooss ssiittúúaannssee nnooss

eennttoorrnnooss ddee ppeennddeenntteess ssuuaavveess ddeennddee oo ppuunnttoo ddee vviissttaa ddooss rreessggoo //vvuullnneerraabbiilliiddaaddee eessttaammooss nnaa

zzoonnaa tteeccttóónniiccaa ““IIII”” ppoolloo qquuee ooss rriissccooss ssoonn ddee ddeessppllaazzaammeennttooss ddee tteerrrraass..

2222

..

33..22..33.. MMoorrffoollooxxííaa

2233

Unha primeira visión da morfoloxía do territorio se obtén do modelo en 3D do ámbito de

estudio. Este modelo elabórase a partir do MDT mais o modelo de iluminación do relevo e os

elementos estructurantes do territorio (a rede fluvial, as vías principais, as edificacións). En

vermello obsérvase o sector obxecto da ordenación.

AA vviissóónn eenn 33DD eessttáá rreeaalliizzaaddaa ttoommaaddoo ccoommoo eeiixxee cceennttrraall aa ddiiaaggoonnaall nnoorrooeessttee ssuueessttee.. NNaa iimmaaxxee,,

rreepprreesséénnttaannssee eenn aazzuull ooss pprriinncciippaaiiss ccuurrssooss ddee aauuggaa ee oo eennccoorroo ddee ZZaammáánnss,, eenn ggrriiss eessccuurroo aa rreeddee

ddee eessttrraaddaass ee eenn vveerrmmeelllloo oo sseeccttoorr ddee aaccttuuaacciióónn..

DDeessttee mmooddeelloo ddeesspprreennddeessee qquuee oo áámmbbiittoo eessttáá ccoonnffoorrmmaaddoo ppoorr uunn vvaall eenn ffoonnddoo ddee ssaaccoo ccuuiiaa

ddiivviissoorriiaa ddee aauuggaass aa mmaarrccaa ppoolloo SSuurr aa sseerrrraa ddoo GGaalliiññeeiirroo eenn ppoolloo nnoorrttee ooss mmoonntteess ddee

MMaarrccoosseennddee..

OO sseeccttoorr ddee aaccttuuaacciióónn aattóóppaassee nnoo ffoonnddoo ddoo vvaallee nnaa rriibbeeiirraa ddeerreeiittaa ddoo eennccoorroo ddee ZZaammáánnss xxaa qquuee

llooggoo nnuunnhhaa zzoonnaa bbaaiixxaa..

3.2.3.1. Altitude

OO rraannggoo ddee aallttiittuuddee nnoo áámmbbiittoo vvaaii ddeennddee ooss 111144 mm nnaa zzoonnaa nnoorrttee ddoo áámmbbiittoo aattaa mmaaiiss ddee 770000 mm

nnaass ccuummeess ddoo GGaalliiññeeiirroo oo qquuee pprroodduuccee uunn ccoonnssiiddeerraabbllee ddeessnniivveell.. TTaall ee ccoommoo ssee ppoonn ddee

mmaanniiffeessttoo nnoo mmaappaa sseegguuiinnttee..

2244

AA mmoorrffoollooxxííaa ddoo áámmbbiittoo pprreesseennttaa aass ccoottaass mmaaiiss bbaaiixxaass nnoo zzoonnaa ooeessttee ssiinnaallaaddooss eenn vveerrddee eessccuurroo

nnoo mmaappaa xxuussttoo nnoo mmeeddiioo ddee eellaass pprrooddúúcceessee aa ddiivviissoorriiaa ddee aauuggaa eennttrree ooss ddoouuss vvaalleess..

OO sseeccttoorr eessttáá ssiittuuaassee eennttrree ooss 330000 --335500 mmeettrrooss ssoobbrree oo nniivveell ddoo mmaarr..

3.2.3.2. Pendente

NNoo sseegguuiinnttee mmaappaa ddeessccrrííbbeessee ooss rraannggooss ddee ppeennddeennttee nnoo áámmbbiittoo ddee eessttuuddiioo..

2255

TTrraattaassee ddee uunn áámmbbiittoo ddee ffoorrtteess ppeennddeenntteess ssii bbeenn nnaass ppaarrtteess bbaaiixxaass aa ppeennddeennttee ssee mmooddeerraa..

NNoo sseeccttoorr ddee aaccttuuaacciióónn aa ppeennddeennttee ssiittuuaassee nnaa mmaaiioorr ppaarrttee ddaa ssuuppeerrffiicciiee eennttoorrnnoo oo 66--1122 %% ssee bbeenn

aa ppeennddeennttee iinnccrreemmeennttaassee ccaarraa oo ssuurr ooeessttee aallccaannzzaannddoo vvaalloorreess eennttoorrnnoo óó 5555 %%..

SSoollaaiinnaa UUmmbbrriiaa::

OO mmaappaa ddee ssoollaaiinnaa uummbbrriiaa ssee oobbttéénn rreeccllaassiiffiiccaannddoo oo mmaappaa ddee oorriieennttaacciióónn ee nneessttee ccaassoo

ccoonnssiiddeerraannddoo ssooaammeennttee ddúúaass oorriieennttaacciióónnss:: aa nnoorrttee ee aa ssuurr

2266

EExxiissttee uunn pprreeddoommiinniioo ddaass zzoonnaass oorriieennttaaddaass uummbbrriiaa ((nnoorrttee)),, ppeerroo eenn ccoonnccrreettoo,, nnoo sseeccttoorr qquuee nnooss

ooccuuppaa eessttaa éé mmaaiioorriittaarriiaa ssoobbrree aa ssoollaaiinnaa..

2277

33..22..44.. HHiiddrrooggrraaffííaa::

OO sseegguuiinnttee mmaappaa eexxpprreessaa aa rreeddee hhiiddrrooggrrááffiiccaa ddoo áámmbbiittoo ddee eessttuuddiioo..

LLeennddaa

11 RRííoo BBaarrxxaa

22 RRííoo EEIIffoonnssoo

33 EEnnccoorroo ddee ZZaammáánnss

44 RRííoo ZZaammáánnss

OOss RRiióóss ssiittúúaannssee eenn ddúúaass ccoonnccaass ddiiffeerreennttee oo rriioo BBaarrxxaa ee oo EEiiffoonnssoo ddrreennaann eenn ddiirreecccciióónn nnoorrttee rreennddeennddoo aass ssúúaassaauuggaass aaoo LLaaggaarreess mmeennttrreess qquuee oo RRiioo ZZaammáánnss ddrreennaa aass ssúúaass aauuggaass aaoo vvaall MMiiññoorr..

DDeessttaaccaammooss aa ccéérrccaannaa ddoo áámmbbiittoo ddee aaccttuuaacciióónn aaoo eennccoorroo ddee ZZaammáánnss

1122

33

44

2288

33..22..55.. VVeexxeettaacciióónn

3.2.5.1. Vexetación potencial:

OO áámmbbiittoo ddeennddee oo ppuunnttoo ddee vviissttaa ccoorroollóóxxiiccoo aattóóppaassee llooccaalliizzaaddaa nnaa RReexxiióónn bbiiooxxeeooggrrááffiiccaa

EEuurroossiibbeerriiaannaa,, PPrroovviinncciiaa CCáánnttaabbrroo--AAttlláánnttiiccaa,, SSeeccttoorr GGaallaaiiccoo--PPoorrttuugguuééss,, ee SSuubbsseeccttoorr MMiiññeennssee..

OOss bboossqquueess ccaarraacctteerrííssttiiccooss ((ooss bboossqquueess cclliimmáácciiccooss)) nnaass tteerrrraass lliittoorraaiiss aa oocccciiddeennttee ddaa DDoorrssaall

GGaalleeggaa sseegguuiinnddoo oo eessqquueemmaa ssiissttéémmiiccoo ddaa ffiittoossoocciioollooxxííaa ppeerrtteenncceenn nnoo ssuubbsseeccttoorr MMiiññeennssee áá

aassoocciiaacciióónn RRuussccoo aaccuulleeaattii--QQuueerrcceettuumm rroobboorriiss,, qquuee éé uunnhhaa ccaarrbbaalllleeiirraa ttííppiiccaa;; eessttaass ccaarrbbaalllleeiirraass

qquuee ddeebbeerrííaann sseerr ooss bboossqquueess pprreeddoommiinnaanntteess nnoo tteerrrriittoorriioo,, eessttáánn nneemmbbaarrggaannttee ccaassee qquuee

ddeessaappaarreecciiddaass eenn ttooddaa aa GGaalliicciiaa LLiittoorraall,, ppoollaa ffoonnddaa ttrraannssffoorrmmaacciióónn lleevvaaddaa aa ccaabboo ddeennddee aannttiiggoo

ppoollaass aaccttiivviiddaaddeess ee eexxpplloottaacciióónn hhuummaannaass.. OOuuttrrooss bboossqquueess ccoorroollóóxxiiccooss ee ppoorr ttaannttoo aauuttóóccttoonnoo,,

nneessttee tteerrrriittoorriioo ssoonn ooss bboossqquueess rriibbeeiirreeññooss oouu bboossqquuee rriippaarriiooss,, aassoocciiaaddooss aa hhuummiiddaaddee eeddááffiiccaa,, ee

qquuee ppeerrtteenncceenn aa aassoocciiaacciióónn SSeenneecciioo bbaayyoonneennssiiss-- AAllnneettuumm gglluuttiinnoossaaee.. AAmmeenneeiirraall rriippaarriioo,,

ccllaarraammeennttee tteerrmmóóffiilloo ee ddee iinnfflluueennzzaa mmeeddiitteerrrráánneeaa,, ddooss ppiissooss tteerrmmooccoolliinnoo ee ccoolliinnoo,, ccoonn

oommbbrroocclliimmaa ssuubbhhúúmmiiddoo ee hhiippeerrhhúúmmiiddoo.. EE ddeesstteess bboossqquueess aappeennaass qquueeddaann rreessttooss..

3.2.5.2. Vexetación actual

PPaarraa oo eessttuuddiioo ddaa vveexxeettaacciióónn rreeccoorrrreemmooss oo mmaappaa ddee uussooss ee ccoobbeerrttuurraass ddee GGaalliicciiaa.. AA lleennddaa ddoo

mmaappaa ddee uussooss ee ccoobbeerrttuurraass pprreesseennttaa uunnhhaa oorrggaanniizzaacciióónn xxeerráárrqquuiiccaa eessttrruuccttuurraaddaa eenn nniivveeiiss

aassiimmiillaabblleess óóss ddoo mmaappaa CCOORRIINNEE-- LLaanndd--ccoovveerr.. AAss ccllaasseess ddeeffíínneennssee sseegguunnddoo oo ttiippoo ddee uussoo ee aa

ccoobbeerrttuurraa,, sseennddoo uussoo aa aaccttiivviiddaaddee qquuee ssee rreeaalliizzaa nnuunn eessppaazzoo ddeetteerrmmiinnaaddoo ee ccoobbeerrttuurraa aa

ooccuuppaacciióónn dduunnhhaa ssuuppeerrffiicciiee..

OOss ttiippooss ddee uussooss qquuee ddeeffiinnee oo MMaappaa ddee UUssooss ee CCoobbeerrttuurraass ppaarraa oo áámmbbiittoo,, ddee aaccttuuaacciióónn ssoonn::

2299

NNoo sseegguuiinnttee ccaaddrroo rreeccóólllleennssee aass ppoorrcceennttaaxxeess eenn hhaa ee ppoorrcceennttaaxxee ddoo ttoottaall..

UUssooss HHeeccttáárreeaass %%CCuullttiivvooss aannuuaaiiss eenn mmaaiioorrííaa vviiññeeddoo 886644..33669922558877 2244..7777%%EEuuccaalliippttoo ee PPiiññeeiirroo 882255..00998833225588 2233..6644%%EEuuccaalliippttoo ppiiññeeiirroo ee ccaadduucciiffoolliiaa 11002266..228877558833 2299..4411%%LLaaggooaass ccoonnttiinneennttaaiiss 2200..661144998899 00..5599%%MMaattoo 115544..00447799331199 44..4411%%MMaattoo ppaasstteeiirroo ccoonn rroocchhaass 228833..77002233330044 88..1133%%MMaattoo ee eessppeecciieess mmooddeerraabblleess 55..44009988881166 00..1166%%MMiinnaass 1166..33881177994499 00..4477%%NNúúcclleeooss ddee ppoobbooaacciióónn 3333..66444400779988 00..9966%%PPrraaddooss eenn mmaaiioorrííaa ccuullttiivvooss aannuuaaiiss ee mmaattoo 1177..00449988114499 00..4499%%UUrrbbaanniizzaacciióónn aaggrrííccoollaa ddiiffuussaa 114477..33991111339966 44..2222%%ZZoonnaass iinndduuss..ccoommeerr.. ee ddee sseerrvviicciioo 9966..11666699770022 22..7766%%

33449900..116644009999 110000..0000%%

NNeessttaa ttáábbooaa ppoonnssee ddee rreelleevvoo qquuee aa ssuuppeerrffiicciiee mmaaiiss rreepprreesseennttaaddaa éé aa ffoorreessttaall ccoonn mmaaiiss dduunn 5533 %%

ddaa ssuuppeerrffiicciiee sseegguuiiddoo ddoo uussoo aaggrrííccoollaa ccoonn ppoorrcceennttaaxxee eennttoorrnnoo aaoo 2288 %%

OOss ddeemmaaiiss uussooss ssoonn mmiinnoorriittaarriiooss..

DDeessttaaccaammooss qquuee aa ccuubbeerrttaa vveexxeettaall eessttaa ffoorrmmaaddaa ppoorr mmaassaass mmiixxttaass ddee PPiiññeeiirroo ee eeuuccaalliippttoo oouu

ppiiññeeiirroo eeuuccaalliippttoo ee ccaadduucciiffoolliiaa sseennddoo eessttaa uullttiimmaa aallggoo mmaaiiss aabbuunnddaannttee..

33..22..66.. AA PPAAIISSAAXXEE

3300

AA mmeeddiiddaa qquuee aavvaannzzaa aa ccuullttuurraa aammbbiieennttaall,, ee aannttee aa pprreeooccuuppaacciióónn qquuee eessppeerrttaa aa ccrreecceennttee

ccaappaacciiddaaddee ddee qquuee ddiissppóónn oo sseerr hhuummaannoo ppaarraa iinntteerrvviirr ssoobbrree aa ppaaiissaaxxee ee aalltteerraallaa ddee ffoorrmmaa iinntteennssaa

ee ddiiffiicciillmmeennttee rreevveerrssiibbllee,, ppaassoouussee dduunnhhaa ccoonncceeppcciióónn cclláássiiccaa,, qquuee eenntteennddííaa aa ppaaiissaaxxee ccoommoo

ttrraassffoonnddoo eessttééttiiccoo ddaa aaccttiivviiddaaddee hhuummaannaa,, aa uunnhhaa ccoonncceeppcciióónn mmooddeerrnnaa ee ddeesseennvvoollvviiddaa.. NNeessttaa aa

ppaaiissaaxxee ddeeffíínneessee ccoommoo rreeccuurrssoo ee ppaattrriimmoonniioo ccuullttuurraall,, aaddqquuiirriinnddoo aassíí uunnhhaa ccoonnssiiddeerraacciióónn ccrreecceennttee

nnoo ccoonnxxuunnttoo ddooss vvaalloorreess aammbbiieennttaaiiss qquuee ddeemmaannddaa aa ssoocciieeddaaddee.. EEssttaa nnoovvaa ddiimmeennssiióónn ddaa ppaaiissaaxxee

ccoommoo rreeccuurrssoo iimmpplliiccaa aa ssúúaa ccoonnsseerrvvaacciióónn.. AA vveexxeettaacciióónn,, ooss uussooss ddoo ssoolloo ee oo rreelleevvee ssoonn ooss

pprriinncciippaaiiss ffaaccttoorreess qquuee eennttrraann nnaa ddeeffiinniicciióónn ddaa ppaaiissaaxxee aaccttuuaall..

ÁÁ hhoorraa ddee iinnvveennttaarriiaarr aa ppaaiissaaxxee,, ddeetteerrmmiinnaarraassee aa zzoonnaa ddee eessttuuddiioo tteennddoo eenn ccoonnttaa oo ccoonnxxuunnttoo ddee

ppuunnttooss ddeessddee ooss qquuee éé vviissiibbllee mmooddiiffiiccaacciióónn ppuunnttuuaall,, éé ddiicciirr,, aa ccoonnccaa vviissuuaall..

AAnnaalliizzaassee oo ppootteenncciiaall ddaa ppaaiissaaxxee ppaarraa aabbssoorrbbeerr oouu sseerr vviissuuaallmmeennttee ppeerrttuurrbbaaddoo ppoollaa aaccttuuaacciióónn,,

eessttaabblleecceennddoo aassíí aa ccaalliiddaaddee vviissuuaall ddoo ccoonnttoorrnnoo..

OO eessttuuddiioo ddeelliimmiittaa aass ccoonnccaass vviissuuaaiiss,, aass uunniiddaaddeess iinnttrríínnsseeccaass ddaa ppaaiissaaxxee ee ooss ppuunnttooss ddee

iinncciiddeenncciiaa ppaaiissaaxxííssttiiccaa.. EEssttuuddiiaassee uunnhhaa áárreeaa ddee ddeettaallllee ffoorrmmaaddaa ppoorr uunn ccaaddrraaddoo ddee ttrreess

qquuiillóómmeettrrooss ddee llaaddoo ttrraazzaaddooss ddeessddee ooss llíímmiitteess eexxtteerriioorreess ddaa áárreeaa ccoorrrreessppoonnddeennttee..

3.2.6.1. A calidade

AA ppeeqquueennaa aaccttuuaacciióónn pprrooppoossttaa nnoonn ffaaii nneecceessaarriiaa uunnhhaa ddeessccrriicciióónn ddáá ppaaiissaaxxee ddeettaallllaaddaa ddoo aarreeaa,,

ppoolloo qquuee,, ppaarraa aa ddeessccrriicciióónn ddaa ppaaiissaaxxee bbaasseeaarreemmooss nnoo mmaappaa ddee uussooss ssuuppeerrppoossttoo aa mmooddeelloo ddee

iilluummiinnaacciióónn ddoo rreelleevvoo qquuee llllee ccoonnffiirree uunnhhaa aassppeeccttoo eenn 33 DD qquuee ppeerrmmiittee uunnhhaa mmeelllloorr ccoommpprreennssiióónn

ddaa ppaaiissaaxxee

3311

OO pprriimmeeiirroo eelleemmeennttoo qquuee ddeessttaaccaammooss ppoollaa ssúúaa iimmppoorrttaanncciiaa nnaa ccoonnffoorrmmaacciióónn ddaa ppaaiissaaxxee éé oo

eennccoorroo ddee ZZaammáánnss ccoonnssttiittúúee,, eenn ssii mmeessmmoo,, oo eelleemmeennttoo ffooccaalliizzaaddoorr ee eessttrruuccttúúrraannttee ddoo tteerrrriittoorriioo

pprreecciissaammeennttee ppoollaa ssúúaa ssiittuuaacciióónn cceennttrraall nnoo áámmbbiittoo ee ppoorr sseerr uunn eelleemmeennttoo ssiinngguullaarr nnoo tteerrrriittoorriioo.. OO

sseegguuiinnttee eelleemmeennttoo eenn iimmppoorrttaanncciiaa éé aa sseerrrraa ddoo GGaalliiññeeiirroo ee ttaamméénn aaíínnddaa qquuee ddee mmeennoorr aallttuurraa,,

ppeerroo ccoonn uunn iimmppoorrttaannttee ppaappeell lliimmiittaaddoorr ddoo vvaall ooss mmoonntteess ddee MMaarrccoosseennddee.. AAmmbbooss mmoonntteess

ccoonnssttiittúúeenn oo ffoonnddoo eessccéénniiccoo ddaa mmoorrffoollooxxííaa ddoo tteerrrriittoorriioo..

SSoobbrree eesstteess ddoouuss eelleemmeennttooss ssee ssuuppeerrppooññeenn ooss uussooss ddoo cchhaann.. AAppoorrttaannddoo aass ddiiffeerreenntteess tteexxttuurraass ee

vvaarriieeddaaddee ccrroommááttiiccaa ddooss ddiiffeerreenntteess uussooss..

DDeessttaaccaammooss aa pprreesseennzzaa ddaa llaammiinnaa ddee aauuggaa,, ttaannttoo ppoollaa ssúúaa tteexxttuurraa hhoommooxxéénneeaa ee aa ssúúaa iinntteennssaa

ccoorr aazzuull,, qquuee ccoonnttrraattaann ccoonn oo rreessttoo ddee uussooss ccoonn tteexxttuurraass ddee ggrraann mmaaiiss ggrroossoo ee ccoorreess mmeeddiiaass nnaa

ggaammaa ddooss vveerrddeess

EEnn xxeerraall,, oo mmooddeelloo ddee ppaaiissaaxxee ddoo áámmbbiittoo ccoorrrreessppóónnddeessee ccoonn oo mmooddeelloo ttrraaddiicciioonnaall ddee

aasseennttaammeennttoo eenn GGaalliicciiaa,, aaíínnddaa qquuee ccoonn uunnhhaa ccaaddaa vveezz mmaaiiss iimmppoorrttaannttee iinnttrruussiióónn ddoo eelleemmeennttooss

aalllleeooss aaoo mmooddeelloo,, ccoommoo ssoonn aa pprreesseennzzaa ddee iimmppoorrttaanntteess vvííaass ddee ccoommuunniiccaacciióónn ((aauuttooeessttrraaddaa aa

BBaaiioonnaa,, AAPP -- 5577,, oouu oo vviiaall ddaa uunniivveerrssiiddaaddee ,,eettcc)) ee aa ddiissppeerrssiióónn ddaass vviivveennddaass ssoobbrree ooss aannttiiggooss

vvaalleess aaggrraarriiooss..

OO mmooddeelloo ddee aasseennttaammeennttoo ttrraaddiicciioonnaall ggaalleeggoo ddáá eenn ssiittuuaarr ooss ccaammppooss ddee llaabboorr nnaass zzoonnaass bbaaiixxaass

ee ccoonn ppeennddeenntteess mmooddeerraaddaass.. AA ppaarrcceellaacciióónn ttííppiiccaa ddoo mmiinniiffuunnddiioo ggaalleeggoo aappoorrttaa uunn mmooddeelloo eenn

mmoossaaiiccoo ddee ggrraann ddiivveerrssiiddaaddee ttaannttoo tteexxttuurraall ccoommoo ccrroommááttiiccaa,, mmaarrccaaddaa ppoollaa ffaassee eenn qquuee ssee aattooppee

3322

oo ccuullttiivvoo ee ttiippoo,, nneessttee ccaassoo,, aa vviiddee oouu aass hhoorrttaa aammbbooss ccoonn mmaarrccaaddaass vvaarriieeddaaddee ccrroommááttiiccaa

eessttaacciioonnaall..

SSoobbrree oo eessppaazzoo aaggrraarriioo ee eenn zzoonnaass aalloommaaddaass ssiittuuáábbaassee ttrraaddiicciioonnaallmmeennttee ooss aasseennttaammeennttooss,, eessttaa

ddiissttrriibbuucciióónn aaíínnddaa aapprréécciiaassee ssii bbeenn,, ccoommoo ssee ddiixxoo,, ccaaddaa vveezz ssee ddiisseemmiinnaann mmaaiiss aass ccoonnssttrruucccciióónnss

ssoobbrree oo eessppaazzoo aaggrraarriioo

PPoorr uullttiimmoo,, oo eessppaazzoo ffoorreessttaall eessttéénnddeessee ppoorr eenncciimmaa ddooss aasseennttaammeennttooss ee ccuullttiivvooss,, ssiittuuáánnddoossee aa

zzoonnaa aarrbboorraaddaa nnaass llaaddeeiirraass ee ccuummeess ddoo rreelleevvoo sseeccuunnddaarriioo sseemmpprree qquuee aass ccoonnddiicciióónnss ddoo cchhaann oo

ppeerrmmiittaann ee oo mmaattoo ooccuuppaa aass zzoonnaass ddee ffoorrttee ppeennddeennttee oouu ddee ccuummee aannqquuee ccaaddaa vveezz ccoonn mmaaiiss

ffrreeccuueenncciiaa ooccuuppaann ttaamméénn eessppaazzoo ddee ccuullttiivvooss aabbaannddoonnaaddooss..

OO aarrbboorraaddoo aaoo sseerr mmaaiioorriittaarriiaammeennttee ppiiññeeiirrooss ee eeuuccaalliippttooss aappoorrttaa eessccaassaa ddiivveerrssiiddaaddee ccrroommááttiiccoo ee

aaddeemmaaiiss ddee ppoouuccaa vvaarriieeddaaddee eessttaacciioonnaall,, ppoollaa eessccaassaa vvaarriiaacciióónn ddoo ffrroonnddee ee ddaa fflloorraacciióónn ddeessttaass

eessppeecciieess.. CCoonn ttooddoo,, aa eexxiisstteenncciiaa ddee vveexxeettaacciióónn aauuttóóccttoonnaa ppooddee iinnccrreemmeennttaarr llooccaallmmeennttee eessttaa

vvaarriieeddaaddee ccoonnffoorrmmaannddoo ppeeqquueennaass mmaassaass ddee ffoorrmmaass rreeddoonnddeeaaddaass oouu aattaa lliinneeaaiiss,, nnaass rriibbeeiirraass ddooss

rrííooss ee ppaarrttee ddaass bbeeiirraass ddoo eennccoorroo.. PPoorr úúllttiimmoo,, oo mmaattoo ppooddee nnaass ééppooccaass ddee fflloorraacciióónn pprroovvooccaarr uunn

iimmppoorrttaannttee iinnccrreemmeennttoo ddaa ddiivveerrssiiddaaddee ccrroommááttiiccaa..

EEnn rreessuummoo,, eessttaammooss aannttee uunnhhaa ppaaiissaaxxee qquuee ppooddeemmooss ccoonnssiiddeerraarr qquuee ccoonnsseerrvvaa ooss eessqquueemmaass

ttííppiiccooss ddoo ssiisstteemmaass ddee aasseennttaammeennttoo ttrraaddiicciioonnaall aaíínnddaa qquuee ccoonn ddiivveerrssaa iinnttrruussiióónnss ddee eelleemmeennttooss

aalllleeooss,, qquuee tteenn uunn vvaalloorr mmeeddiioo ccoonn lluuggaarreess ccoommoo aa zzoonnaa ddoo eennttoorrnnoo ddoo eennccoorroo ccoonn aallttoo vvaalloorr

ppaaiissaaxxííssttiiccoo..

AAss sseegguuiinntteess rreepprreesseennttaacciióónnss ttrriiddiimmeennssiioonnaaiiss aaxxuuddaann aa ccoommpprreennddeerr aa ppaaiixxaassee..

3333

3.2.6.2. Cuncas visuais

3344

PPaarraa oouu ccáállccuulloo ddááss ccuunnccaass vviissuuaaiiss nnoonn áámmbbiittoo ddee aannáálliissee ppaarrtteessee ddoo mmooddeelloo ddiixxiittaall ddoo tteerrrriittoorriioo,,

óó qquuee ssee eennggaaddiiuu uunnhhaa eessttiimmaa ddáá aallttuurraa ddoo aarrbboorraaddoo ee eeddiiffiiccaacciióónnss eexxiisstteenntteess .. PPaarraa eelloo

sseelleecccciióónneessee nnoonn mmaappaa ddee uussooss ddoo ssoolloo aass zzoonnaass aarrbboorraaddaass ee aassiiggnnóóuusseelllleess uunnhhaa aallttuurraa ddee 2200

mm,, aass zzoonnaass aarrbboorraaddaass ccoonn eeuuccaalliippttoo oouu ppiiññeeiirroo,, ee 1155 mm ppaarraa aass zzoonnaass ccoonn ppiiññeeiirrooss,, eeuuccaalliippttooss ee

ccaadduucciiffoolliiaass PPaarraa aass eeddiiffiiccaacciióónnss sseelleecccciioonnáárroonnssee ttooddaa ddááss eeddiiffiiccaacciióónnss ddoo áámmbbiittoo ddáá ccaarrttooggrraaffííaa

EE 11 //22..000000 ddoo mmuunniicciippiioo ddee VViiggoo ccoonnssiiddeerraannddoo qquuee aallttuurraa ddááss eeddiiffiiccaacciióónnss ee iigguuaall nnúúmmeerroo ddee

ppllaannttaass ddáá eeddiiffiiccaacciióónn mmuullttiipplliiccaaddoo ppoorr 33 mm

AA ppaarrttiirr ddoo mmooddeelloo ddiixxiittaall ddoo tteerrrriittoorriioo ccooaass mmooddiiffiiccaacciióónnss ssiinnaallaaddaass ssee ccaallccuullaarróónn aass ccuunnccaass

vviissuuaaiiss ddeennddee oonnddee sseerrííaann vviissiibblleess aass eeddiiffiiccaacciióónnss pprrooxxeeccttaaddaass ccoonnssiiddeerraannddoo qquuee pprreesseennttaann

uunnhhaa aallttuurraa ddee 66 mm ((33 mmeettrrooss ppoorr ppllaannttaa))..

OO rreessuullttaaddoo ddaa aannáálliissee pprreesseennttaassee nnaa sseegguuiinnttee iimmaaxxee nnaa qquuee ssee ssuuppeerrppuuxxoo oouu mmaappaa ddee ccoonnccaass

aaoo mmooddeelloo eenn ttrreess ddiimmeennssiióónnss ddaa ffoottooggrraaffííaa aaéérreeaa ddoo áámmbbiittoo..

EEnn ccoorr ooccrree iinnddííccaannssee aass zzoonnaass ccoonn vviissiibbiilliiddaaddee ssoobbrree aass eeddiiffiiccaacciióónnss pprrooxxeeccttaaddaass DDee eessttaa iimmaaxxee

ddeesspprréénnddeessee qquuee aass ccoonnccaass vviissuuaaiiss ddáá aaccttuuaacciióónn ssoonn ppeeqquueennaass ee nnoonn aaffeeccttaann aa nnúúcclleeooss ddee

ppoobbooaacciióónn.. CCoommoo ffaaccttoorr aa ccoonnssiiddeerraarr ssaalliieennttaammooss qquuee ddeennddee aa rriibbeeiirraa eessqquueerrddaa ddoo eennccoorroo,, ee

mmeessmmoo,, ddeessddee aa lláámmiinnaa ddee aauuggaa oo eeddiiffiicciioo pprrooxxeeccttaaddoo éé vviissiibbllee..

3355

3.3. ANÁLISE DO ÁMBITO DA ACTUACIÓN, O ESTADO ACTUAL:

33..33..11.. EEssttaaddoo aaccttuuaall

AA iinnffoorrmmaacciióónn pprreesseennttaaddaa eenn ccaappííttuullooss pprreecceeddeenntteess ccoommpplleettaassee ccooaa sseegguuiinntteess oorrttooiimmaaxxeess

eellaabboorraaddaass aa ppaarrttiirr ddoo mmooddeelloo ddiixxiittaall ddoo tteerrrriittoorriioo ee uunnhhaa rreecceennttee ffoottooggrraaffííaa aaéérreeaa ee ddoo PPXXOOMM..

NNeellaa ppóóddeennssee oobbsseerrvvaarr aass ccaarraacctteerrííssttiiccaass xxeerraaiiss ddoo áámmbbiittoo ee eessppaacciiooss aaddxxaacceenntteess..

VViissttaa 11 DDeennddee oo SSuurr

CCoommoo ssee oobbsseerrvvaa nnaa ffoottooggrraaffííaa aa ppaarrcceellaa eessttáá ssiittuuaaddaa lliinnddaannddoo ppoolloo sseeuu eexxttrreemmoo NNoorrooeessttee ccaa

aauuttooeessttrraaddaa AAGG -- 5577,, ppoolloo SSuurr ccoonn aa eessttrraaddaa PPoorrrriiññoo -- GGoonnddoommaarr ee ppoolloo EEssttee ccuunnhhaa ccaarrrreetteerraa ddee

aacccceessoo aa eessttrraaddaa ddáá uunniivveerrssiiddaaddee..

4. IDENTIFICACIÓN E VALORACIÓN DE IMPACTOS

3366

OO pprreesseennttee ccaappííttuulloo ssee eessttrruuccttuurraa sseegguuiinnddoo uunn eessqquueemmaa ddee ffaasseess:: pprriimmeeiirraammeennttee,, ssee rreeaalliizzaarráá aa

iiddeennttiiffiiccaacciióónn ddaass aacccciióónnss ccoonn rreeppeerrccuussiióónnss aammbbiieennttaaiiss ddeerriivvaaddaass ddoo ppllaanneeaammeennttoo ddee

ddeesseennvvoollvveemmeennttoo ee ssuusscceeppttiibblleess,, ppoorr ttaannttoo,, ddee pprroodduucciirr iimmppaaccttoo,, ppaarraa ppoosstteerriioorrmmeennttee vvaalloorraarr ooss

iimmppaaccttooss qquuee aass aacccciióónnss pprroodduucciirráánn aassíí ccoommoo aa mmiinniimmiizzaacciióónn ddeesstteess ppoossiibblleess iimmppaaccttooss..

4.1. ACCIÓNS DA MODIFICACIÓN PUNTUAL CON REPERCUSIÓNS AMBIENTAIS

SUSCEPTIBLES DE PRODUCIR IMPACTO

AAss aaccttiivviiddaaddeess ppootteenncciiaallmmeennttee iimmppaaccttaanntteess lliiggaaddaass aa ppoossttaa eenn mmaarrcchhaa ddoo nnoovvoo ddeesseennvvoollvveemmeennttoo

uurrbbaannííssttiiccoo ccllaassiiffííccaassee eenn ddoouuss eettaappaass:: ffaassee ccoonnssttrruucccciióónn ee ffaassee ddee eexxpplloottaacciióónn,, uussuuaallmmeennttee nnaa

mmeettooddoollooxxííaa ddee iimmppaaccttoo ccoonnssiiddéérraannssee uunnhhaa ffaassee pprreevviiaa qquuee éé aa ffaassee ddee ppllaanniiffiiccaacciióónn ee pprrooxxeeccttoo,,

eessttaa ffaassee,, ccooiiddaammooss,, qquuee aassiimmiillaabbllee oo eessttuuddiioo ddee ssoossttiibbiilliiddaaddee rreeaalliizzaaddoo eenn ccaappííttuullooss

pprreecceeddeenntteess,, eennccaannttoo qquuee ssee ddeetteerrmmiinnaa qquuee ooss oobbxxeeccttiivvooss ee pprreevviissiióónnss ddoo pprrooxxeeccttoo ssoonn

ccoommppaattiibblleess ccooaass ccrriitteerriiooss ddee ssoosstteenniibbiilliiddaaddee eessppeecciiffiiccaaddooss nnaass lleexxiissllaacciióónnss ddee rreeffeerreenncciiaa..

NNaa sseegguuiinnttee ttáábbooaa eellaabbóórraassee uunnhhaa rreellaacciióónn ddee ttóóddaallaass ppoossiibblleess aacccciióónnss,, ssuusscceeppttiibblleess ddee pprroodduucciirr

uunn iimmppaaccttoo,, ssoobbrree oo mmeeddiioo.. EEnn ccaaddaa uunnhhaa ddaass ddúúaass ffaasseess ((ffaassee ccoonnssttrruucccciióónn,, ffaassee eexxpplloottaacciióónn))

ddeettaalllláánnddoossee ttaamméénn ooss ffaaccttoorreess ddoo mmeeddiioo iimmppaaccttaaddooss..

3377

PPRROOXXEECCTTOO FFAASSEESS AACCCCIIOONNEESS MMEEDDIIOO

AACCCCIIOONNEESSPPRRIIMMAARRIIAASS AACCCCIIOONNEESS SSEECCUUNNDDAARRIIAASS AATTMMOOSSFFEERRAA RREELLEEVVOO EE

SSOOLLOOSS HHIIDDRROOLLOOXXIIAA VVEEXXEETTAACCIIOONN FFAAUUNNAA PPAAIIXXAASSEE

RRoozzaass ee ddeessppeexxee XX XX XX XX XXEEssccaavvaacciióónn XX XX XX XX XXRReecchheeooss ddee tteerrrraa XX XX XX XX XX XXVVooaadduurraass ee ppeerrffoorraacciióónnss XX XX XX XX PPrreessttaammooss ee vveerrtteeddooiirrooss XX XX XX XX XX

EExxppllaannaacciióónnss eemmoovveemmeennttooss ddee tteerrrraa

DDeemmoolliicciióónnss ddee eeddiiffiicciiooss qquueeiinntteerrffiirraann XX XX XX

CCoonnssttrruucccciióónn ddee eeddiiffiicciiooss xx XX xx XX XXCCoonnssttrruucccciióónn ddaassiinnffrraaeessttrruuccttuurraass XX XX XX XX XX

OObbrraass ddee ddrreennaaxxee XX XX XX XX XXEEddiiffiicciiooss ee iinnssttaallaacciióónnss

CCoonnssttrruucccciióónn ddee ffiirrmmeess XX XX XX XX XX

SSiinnaalliizzaacciióónn XXiilluummiinnaacciioonn XX XX XXCCaammiiññooss ddee sseerrvviicciiooss XX XX XX XX XXPPaarrqquueess ddee mmaaqquuiinnaarriiaa eeooffiicciinnaass XX XX XX XX XX

oobbrraass aauuxxiilliiaarreess

cceerrrraammeennttooss XX XX XX

mmoovveemmeennttooss iinntteerriioorreess XX XX XX XX mmoovveemmeennttoo ddeemmaaqquuiinnaarriiaa mmoovveemmeennttooss eexxtteerriioorreess XX XX

FFaassee ddeeccoonnssttrruucccciióónn

DDeessttrruucccciióónn ddeerreessiidduuooss qquueeiimmaass iinnccoonnttrroollaaddaass XX XX

EEmmiissiióónn ddee rruuííddoo vviibbrraacciióónnss eeccoonnttaammiinnaanntteess XX XX XX XXTTrraaffiiccooTTrraaffiiccoo rrooddaaddoo XX XX

EEmmiissiióónnss ddee rruuííddoo,,vviibbrraacciióónnss,, ee ccoonnttaammiinnaanntteess XX XX XX XX

UUrrbbaanniizzaacciióónn

FFaassee ddeeeexxpplloottaacciióónn

AAccttiivviiddaaddee rreessiiddeenncciiaassXXeerraacciióónn ddee rreessiidduuooss XX XX XX

3388

4.2. TIPIFICACIÓN DOS EFECTOS QUE PRODUCIR ÁS ACCIÓNS IDENTIFICADAS

AA TTiippiiffiiccaacciióónn ddooss eeffeeccttooss qquuee ppooddeenn pprroodduucciirr ááss aacccciióónnss iiddeennttiiffiiccaaddaass nnooss ccaalleess ddiissttíínngguueennssee ooss

eeffeeccttooss ppoossiittiivvooss ddooss nneeggaattiivvooss;; ooss tteemmppoorraaiiss ddooss ppeerrmmaanneenntteess;; ooss ssiimmpplleess ddooss aaccuummuullaattiivvooss oouu

ssiinnéérrxxiiccooss;; ooss ddiirreeccttooss ddooss iinnddiirreeccttooss;;ooss rreevveerrssiibblleess ddooss iirrrreevveerrssiibblleess;; ooss rreeccuuppeerraabblleess ddooss

iirrrreeccuuppeerraabblleess;;ooss ppeerriióóddiiccooss ddooss ddee aappaarriicciióónn iirrrreegguullaarr;; ooss ccoonnttiinnuuooss ddooss ddeessccoonnttiinnuuooss..

CCaaddaa uunnhhaa ddaass aacccciióónnss iiddeennttiiffiiccaaddaass ccaarraacctteerríízzaannssee ppoorr uunnhhaa sseerriiee ddaa aattrriibbuuttooss ddooss ccaalleess ddeeppeennddee

aa iimmppoorrttaanncciiaa ddoo eeffeeccttoo.. EE eesstteess ssoonn ooss sseegguuiinntteess::

•• SSeegguunnddoo oo ssiiggnnoo:: nneeggaattiivvoo oouu ppoossiittiivvoo ee ssee rreeffiirree aa ccoonnssiiddeerraacciióónn ddoo bbeenneeffiicciioo oouu ppeerrxxuuiicciioo

qquuee mmeerreeccee oo eeffeeccttoo..

•• SSeegguunnddoo aa iinnmmeeddiiaatteezz:: ddiirreeccttoo oouu iinnddiirreeccttoo.. OO eeffeeccttoo ddiirreeccttoo oouu pprriimmaarriioo éé oo qquuee tteenn

rreeppeerrccuussiióónn iinnmmeeddiiaattaa eenn aallggúúnn ffaaccttoorr aammbbiieennttaall,, mmeennttrreess qquuee oo iinnddiirreeccttoo éé oo qquuee ddeerriivvaa ddoouu

eeffeeccttoo pprriimmaarriioo..

•• SSeegguunnddoo aa aaccuummuullaacciióónn:: ssiimmppllee oouu aaccuummuullaattiivvooss.. EEffeeccttoo ssiimmppllee éé oo qquuee ssee mmaanniiffeessttaa nnuunn

úúnniiccoo ccoommppooññeennttee aammbbiieennttaall ee nnoonn iinndduuccee eeffeeccttooss sseeccuunnddaarriiooss nniinn aaccuummuullaattiivvooss nniinn

ssiinnéérrxxiiccooss.. UUnn eeffeeccttoo aaccuummuullaattiivvoo éé oo qquuee iinnccrreemmeennttaa pprrooggrreessiivvaammeennttee aa ssúúaa ggrraavviiddaaddee

ccaannddoo pprroolloonnggaassee áá aacccciióónn qquuee oo xxeenneerraa..

•• SSeegguunnddoo aa ssiinneerrxxííaa.. SSiinnéérrxxiiccoo oouu nnoonn ssiinnéérrxxiiccoo.. OO eeffeeccttoo ssiinnéérrxxiiccoo ssiiggnniiffiiccaa rreeffoorrzzaammeennttoo ddee

eeffeeccttooss ssiimmpplleess,, pprrooddúúcceessee ccaannddoo aa ccooeexxiisstteenncciiaa ddee vvaarriiooss eeffeeccttooss ssiimmpplleess ssuuppóónn uunn mmaaiioorr

eeffeeccttoo qquuee aa ssúúaa ssuummaa ssiimmppllee..

•• SSeegguunnddoo oo mmoommeennttoo nnoo qquuee ssee pprroodduuccee:: ccoorrttoo,, mmeeddiioo oouu lloonnggoo pprraazzoo.. EEffeeccttoo aa ccoorrttoo,, mmeeddiioo

oouu lloonnggoo pprraazzoo éé oo qquuee ssee mmaanniiffeessttaa nnoo cciicclloo aannuuaall,, aanntteess ddee cciinnccoo aannooss oo nnuunn ppeerrííooddoo mmaaiioorr

ddee tteemmppoo..

•• SSeegguunnddoo aa ppeerrssiisstteenncciiaa:: tteemmppoorraall oouu ppeerrmmaanneennttee

•• SSeegguunnddoo aa rreevveerrssiibbiilliiddaaddee:: RReevveerrssiibbllee oouu iirrrreevveerrssiibbllee.. OO eeffeeccttoo rreevveerrssiibbllee éé oo qquuee ppooddee sseerr

aassiimmiillaaddoo ppoollooss pprroocceessoo nnaattuurraaiiss..

•• SSeegguunnddoo aa rreeccuuppeerraacciióónn:: RReeccuuppeerraabbllee oouu iirrrreeccuuppeerraabbllee.. EEffeeccttoo rreeccuuppeerraabbllee éé oo qquuee ssee ppooddee

eelliimmiinnaarr oouu rreeeemmpprraazzaarr ppoollaa aacccciióónn nnaattuurraall oouu hhuummaannaass mmeennttrreess nnoonn oo éé oo iirrrreeccuuppeerraabbllee

•• SSeegguunnddoo aa ppeerriiooddiicciiddaaddee:: ppeerriiooddiicciiddaaddee oouu ddee aappaarriicciióónn iirrrreegguullaarr.. EEffeeccttoo ppeerriióóddiiccoo oo qquuee ssee

mmaanniiffeessttaa ddee ffoorrmmaa ccíícclliiccaa oouu rreeccoorrrreennttee,, oo eeffeeccttoo ddee aappaarriicciióónn iirrrreegguullaarr éé oo qquuee ssee mmaanniiffeessttaa

ddee ffoorrmmaa iimmpprreevviissiibbllee nnoo tteemmppoo,, ddeebbéénnddoossee aavvaalliiaarr eenn tteerrmmooss ddee pprroobbaabbiilliiddaaddee ddee

ooccoorrrreenncciiaa..

3399

•• SSeegguunnddoo aa ccoonnttiinnuuiiddaaddee:: ccoonnttiinnuuoo oouu ddeessccoonnttiinnuuoo.. EEffeeccttoo ccoonnttiinnuuoo éé oo qquuee ssee pprroodduuccee ppoorr

uunnhhaa aalltteerraacciióónn ccoonnssttaannttee nnoo tteemmppoo,, mmeennttrreess qquuee oo ddeessccoonnttiinnuuoo mmaanniiffeessttaassee ddee ffoorrmmaa

iinntteerrmmiitteennttee oouu iirrrreegguullaarr..

AATTRRIIBBUUTTOO CCAARRAACCTTEERRBBeenneeffiicciioossooSSiiggnnoo NNeeggaattiivvoo oouu ppoossiittiivvoo PPrreexxuuddiicciiaall

DDiirreeccttooIInnmmeeddiiaatteezz DDiirreeccttoo oouu iinnddiirreeccttoo IInnddiirreeccttooSSiimmppllee

AAccuummuullaacciióónn SSiimmppllee oouu aaccuummuullaattiivvoossAAccuummuullaattiivvoo

LLeevveeMMeeddiiaaSSiinneerrxxííaa SSiinnéérrxxiiccoo oouu nnoonn ssiinnéérrxxiiccooFFoorrtteeCCoorrttooMMeeddiiooOO mmoommeennttoo CCoorrttoo,, mmeeddiioo oouu lloonnggoo pprraazzoo

AA lloonnggoo pprraazzooTTeemmppoorraallPPeerrssiisstteenncciiaa TTeemmppoorraall oouu ppeerrmmaanneennttee PPeerrmmaanneennttee

AA ccoorrttoo pprraazzooAA mmeeddiioo pprraazzooRReevveerrssiibbiilliiddaaddee RReevveerrssiibbllee oouu iirrrreevveerrssiibblleeAA lloonnggoo pprraazzoo

FFáácciillMMeeddiiaaRReeccuuppeerraacciióónn:: RReeccuuppeerraabbllee oouu iirrrreeccuuppeerraabblleeDDiiffíícciill

PPeerriióóddiiccaaPPeerriiooddiicciiddaaddee:: PPeerriiooddiicciiddaaddee oouu ddee aappaarriicciióónn iirrrreegguullaarrIIrrrreegguullaarrCCoonnttiinnuuoo

CCoonnttiinnuuiiddaaddee:: CCoonnttiinnuuoo oouu ddeessccoonnttiinnuuoo DDeessccoonnttiinnuuoo

5. AVALIACIÓN DOS IMPACTOS OU EFECTOS AMBIENTAIS

5.1. INTRODUCCIÓN

NNeessttee aappaarrttaaddoo ssee iiddeennttiiffiiccaann iiddeennttiiffiiccaarr ooss iimmppaaccttooss rreellaacciioonnaarraannssee ppoolloo mmiiúúddoo ooss eeffeeccttooss

pprroodduucciiddooss dduurraannttee aass ddúúaass ffaasseess ((ccoonnssttrruucccciióónn ee ffuunncciioonnaammeennttoo)) ssoobbrree oo aammbbiieennttee:: aattmmoossffeerraa,,

ssoolloo,, aauuggaass,, vveexxeettaacciióónn,, ffaauunnaa,, ppaaiissaaxxee,, mmeeddiioo ccuullttuurraall ee ssoocciiooeeccoonnóómmiiccoo ((ppaattrriimmoonniioo aarrqquueeoollóóxxiiccoo,,

aarrttííssttiiccoo ee hhiissttóórriiccoo......))..

TTaamméénn ssee tteerráánn eenn ccoonnttaa ooss rriissccooss qquuee ppooiiddaann xxuurrddiirr aa ccoonnsseeccuueenncciiaa ddee ppoossiibblleess aacccciiddeenntteess

((ddeesspprreennddeemmeennttooss ddee tteerrrraa,, vveerrttiiddooss iinnccoonnttrroollaaddooss óóss lleeiittooss fflluuvviiaaiiss eettcc..)),, aassíí ccoommoo aa rreeccoolllliiddaa,,

aallmmaacceennaammeennttoo,, ttrraattaammeennttoo,, ttrraannssppoorrttee ee ddeessttiinnoo ffiinnaall ddooss rreeffuuggaallllooss,, eefflluueenntteess ee eemmiissiióónnss ggaassoossaass,,

ccoonnssiiddeerraannddoo aass ddiissttiinnttaass ppoossiibbiilliiddaaddeess ddee rreeuuttiilliizzaacciióónn,, rreecciiccllaaddoo ee vvaalloorriizzaacciióónn ddooss mmeessmmooss..

IInnddííccaannssee ooss iimmppaaccttooss aammbbiieennttaaiiss ccoommppaattiibblleess,, mmooddeerraaddooss,, ooss sseevveerrooss ee ooss ccrrííttiiccooss qquuee ssee pprreevvéénn

ccoommoo ccoonnsseeccuueenncciiaa ddaa eexxeeccuucciióónn ddaass aacccciióónnss eenn ccaaddaa uunnhhaa ddaass ffaasseess.. PPaarrttiinnddoo ddooss ccaattrroo nniivveeiiss ddee

iimmppaaccttoo ccoonntteemmppllaaddooss nnaa lleeii ddee aavvaalliiaacciióónn ddee iimmppaaccttoo aammbbiieennttaall::

4400

CCoommppaattiibbllee:: rreeccuuppeerraacciióónn iinnmmeeddiiaattaa ttrraalloo cceessee ddaa aaccttiivviiddaaddee.. NNoonn rreeqquuiirree pprrááccttiiccaass

pprrootteeccttoorraass nniinn ccoorrrreeccttoorraass

MMooddeerraaddoo:: aa rreeccuuppeerraacciióónn rreeqquuiirree ddee cceerrttoo tteemmppoo.. NNoonn rreeqquuiirree pprrááccttiiccaass pprrootteeccttoorraass nniinn

ccoorrrreeccttoorraass..

SSeevveerroo:: aa rreeccuuppeerraacciióónn nneecceessiittaa uunn aammpplloo mmaarrxxee ddee tteemmppoo.. NNeecceessiittaa mmeeddiiddaass pprrootteeccttoorraass

ee//oouu ccoorrrreeccttoorraass..

CCrrííttiiccoo:: ppeerrddiiddaa ppeerrmmaanneennttee ddaa ccaalliiddaaddee ddee ccoonnddiicciióónnss aammbbiieennttaaiiss.. NNoonn rreeccuuppeerraabbllee..

5.2. AVALIACIÓN DOS IMPACTOS SOBRE O MEDIO

OO iimmppaaccttoo aammbbiieennttaall éé aa vvaarriiaacciióónn ddaa ccaalliiddaaddee ddoo mmeeddiioo eennttrree aa ssiittuuaacciióónn iinniicciiaall ee aa mmuuddaaddaa ppoolloo

pprrooxxeeccttoo oouu aaccttiivviiddaaddee qquuee ssee lleevvaa aa ccaabboo..

55..22..11.. IImmppaaccttooss ssoobbrree áá aattmmoossffeerraa

EEnn xxeerraall ooss iimmppaaccttooss ssoobbrree aa aattmmoossffeerraa nnaa pprreesseennttee vvaalloorraacciióónn ddeetteerrmmíínnaassee ddee xxeeiittoo ccuuaalliittaattiivvoo xxaa

qquuee ppoorr mmoorr ddoo nniivveell ddee ccoonnccrreecciióónn ddoo pprrooxxeeccttoo nnoonn ssee ccooññeecceenn ccoonn aa ssuuffiicciieennttee eexxaaccttiittuuddee

ppaarráámmeettrrooss iimmpprreesscciinnddiibblleess ppaarraa ccuuaannttiiffiiccaarr eessttee iimmppaaccttoo.. PPoorr eexxeemmpplloo,, nnaa ffaassee ddee ccoonnssttrruucccciióónn nnoonn

ssee ccooññeeccee oo nnúúmmeerroo nniinn oo ttiippoo ddee mmaaqquuiinnaarriiaa qquuee ssee eemmpprreeggaarráánn..

5.2.1.1. Fase de urbanización e construcción

PPaarraa vvaalloorraarr eesstteess iimmppaaccttooss ccóómmpprree ccoonnssiiddeerraarr qquuee::

OOss iimmppaaccttooss ssoonn tteemmppoorraaiiss eenn ttaannttoo ssee rreeaalliizzaann nnaa ffaassee ddee ccoonnssttrruucccciióónn,,

QQuuee ooss iimmppaaccttooss ddeerriivvaaddooss ddooss eessccaappeess ddooss vveehhííccuullooss eessttáánn rreegguullaaddooss ppoollaa lleexxiissllaacciióónn ee éé

pprreecceeppttiivvoo ppaassaarr aass rreevviissiióónnss ppeerriióóddiiccaass ((iinnssppeecccciióónn ttééccnniiccaa ddee vveehhííccuullooss)) qquuee eennttrree oouuttrrooss

ppaarráámmeettrrooss rreegguullaa aass eemmiissiióónnss..

CCoonn rreessppeeccttoo aa xxeerraacciióónn ddee rruuííddooss nneessttaa ffaassee pprroodduucciirraannssee rruuííddooss ddee iinntteennssiiddaaddee mmeeddiiaa,,

pprrooppiiooss ddee ddiittaass llaabboorreess uurrbbaanniizzaaddoorraass,, eessppeecciiaallmmeennttee ppoollaa ooppeerraacciióónn ddee mmaaqquuiinnaarriiaa qquuee

aaffeeccttaarráá áá aattmmoossffeerraa,, sseennddoo eessttee iimmppaaccttoo ddee ccaarraacctteerr ppuunnttuuaall..

4411

AACCCCIIOONNEESSPPRRIIMMAARRIIAASS AACCCCIIOONNEESS SSEECCUUNNDDAARRIIAASS TTIIPPOO DDEE

IIMMPPAACCTTOO CCAARRAACCTTEERRIIZZAACCIIÓÓNN VVAALLOORRAACCIIÓÓNN DDOOIIMMPPAACCTTOO

EEssccaavvaacciióónnRReecchheeooss ddee tteerrrraaVVooaadduurraass ee ppeerrffoorraacciióónnss

EExxppllaannaacciióónnss eemmoovveemmeennttooss ddeetteerrrraa DDeemmoolliicciióónnss ddee eeddiiffiicciiooss qquuee

iinntteerrffiirraann

IInnccrreemmeennttoo ddaassppaarrttííccuullaass eennssuussppeennssiióónn..

XXeerraacciióónn ddeerruuííddooss

oobbrraass aauuxxiilliiaarreess iilluummiinnaacciióónn IInnccrreemmeennttoolluummiinnoossiiddaaddee

NNeeggaattiivvoo,,ddiirreeccttoo,,ssiimmppllee,,ssiinnéérrxxiiccoo,,aa ccoorrttoopprraazzoo,, tteemmppoorraall,,rreevveerrssiibbllee,,rreeccuuppeerraabbllee,,ddeessccoonnttiinnuuoo,,ppeerriióóddiiccoo

CCoommppaattiibbllee

mmoovveemmeennttooss iinntteerriioorreess

mmoovveemmeennttoo ddeemmaaqquuiinnaarriiaa mmoovveemmeennttooss eexxtteerriioorreess

EEmmiissiióónnss ddoosseessccaappeess ddoossvveehhííccuullooss..

XXeerraacciióónn ddeerruuííddooss..

NNeeggaattiivvoo,,ddiirreeccttoo,,ssiimmppllee,,ssiinnéérrxxiiccoo,,aa ccoorrttoopprraazzoo,, tteemmppoorraall,,rreevveerrssiibbllee,,rreeccuuppeerraabbllee,,ddeessccoonnttiinnuuoo,,ppeerriióóddiiccoo

CCoommppaattiibbllee

DDeessttrruucccciióónn ddeerreessiidduuooss qquueeiimmaass iinnccoonnttrroollaaddaass EEmmiissiióónnss ddee

ggaasseess nnoocciivvooss

NNeeggaattiivvoo,,ddiirreeccttoo,,ssiimmppllee,,ssiinnéérrxxiiccoo,,aa ccoorrttoopprraazzoo,, tteemmppoorraall,,rreevveerrssiibbllee,,rreeccuuppeerraabbllee,,ddeessccoonnttiinnuuoo,,ppeerriióóddiiccoo

CCoommppaattiibbllee

5.2.1.2. Fase de explotación:

NNeessttaa ffaassee ssoonn pprreevviissiibblleess aass eemmiissiióónnss ddee ggaasseess áá aattmmoossffeerraa ddeerriivvaaddaass ddaa cciirrccuullaacciióónn ddee vveehhííccuullooss

ee ttaall vveezz aass xxeerraaddaass ppoolloo ssiisstteemmaa ddee ccaalleeffaacccciióónn ssee nnoonn éé eellééccttrriiccoo.. EEsstteess ggaasseess ssoonn eenn xxeerraall ggaasseess

ddee eeffeeccttoo iinnvveerrnnaaddooiirroo,, ssee bbeenn ccoonnssiiddeerraannddoo eell ttaammaaññoo ee ttiippoo ddee aaccttuuaacciióónn oo sseeuu eeffeeccttoo éé ttoottaallmmeennttee

ddeesspprreezzaabbllee..

EEnn rreellaacciióónn ccoo rruuííddoo qquuee nnaa ffaassee ddee ffuunncciioonnaammeennttoo aa ddoottaacciióónn pprreevviissttaa ppooiiddaa xxeerraarr hhaaii qquuee

ccoonnssiiddeerraannddoo ddaaddoo aa ssúúaa ccaarraacctteerr aassiisstteenncciiaall nnoonn éé pprreevviissiibbllee qquuee ssee xxeerreenn rruuííddooss.. PPoorr úúllttiimmoo éé

nneecceessaarriioo ccoonnssiiddeerraarr qquuee aa aauuttooeessttrraaddaa llííddaannttee ccoonn oo áámmbbiittoo xxeerraa uunn iimmppoorrttaannttee rruuííddoo,, qquuee éé

nneecceessaarriioo ddeetteerrmmiinnaarr ppaarraa ttoommaarr aass mmeeddiiddaass nneecceessaarriiaass ppaarraa ppaalliiaarr oo sseeuu eeffeeccttoo ssoobbrree aa ddoottaacciióónn

qquuee ssee pprrooxxeeccttaa..

4422

AACCCCIIOONNEESSPPRRIIMMAARRIIAASS AACCCCIIOONNEESS SSEECCUUNNDDAARRIIAASS TTIIPPOO DDEE IIMMPPAACCTTOO CCAARRAACCTTEERRIIZZAACCIIÓÓNN VVAALLOORRAACCIIÓÓNN

DDOO IIMMPPAACCTTOO

TTrraaffiiccoo EEmmiissiióónn ddee rruuííddoo vviibbrraacciióónnss eeccoonnttaammiinnaanntteess

EEmmiissiióónnss ddoosseessccaappeess ddooss

vveehhííccuulloossXXeerraacciióónn ddee rruuííddooss

NNeeggaattiivvoo,,ddiirreeccttoo,,aaccuummuullaattiivvoo,,ssiinnéérrxxiiccoo,,aa llaarrggoopprraazzoo,, ppeerrssiisstteennttee,,iirrrreevveerrssiibbllee,,rreeccuuppeerraabbllee,,ccoonnttiinnuuoo,, ppeerriióóddiiccoo

CCoommppaattiibbllee

EEmmiissiióónnss ddee rruuííddoo,, vviibbrraacciióónnss,, eeccoonnttaammiinnaanntteess

AAccttiivviiddaaddeerreessiiddeenncciiaall

XXeerraacciióónn ddee rreessiidduuooss

EEmmiissiióónnss ddee ggaasseessnnoocciivvooss

XXeerraacciióónn ddee rruuííddooss

NNeeggaattiivvoo,,ddiirreeccttoo,,aaccuummuullaattiivvoo,,ssiinnéérrxxiiccoo,,aa llaarrggoopprraazzoo,, ppeerrssiisstteennttee,,iirrrreevveerrssiibbllee,,rreeccuuppeerraabbllee,,ccoonnttiinnuuoo,, ppeerriióóddiiccoo

CCoommppaattiibbllee

55..22..22.. IImmppaaccttooss ssoobbrree oo rreelleevvoo ee ooss ssoollooss

5.2.2.1. Fase de urbanización e construcción:

As labores de movementos de terras e explanacións provocarán un impacto porque os horizontes

do solo serán eliminados ou alterados total ou parcialmente, e a topografía alterada.

A perda de solos, como recurso agrario e ou forestal, é inseparable do desenvolvemento dos

planeamentos urbanísticos xa que implican a inevitable substitución da cuberta vexetal e das

capas superiores do solo.

Sen embargo dada a escasa superficie de actuación se considera que el impacto es mínimo

4433

AACCCCIIOONNEESSPPRRIIMMAARRIIAASS

AACCCCIIOONNEESSSSEECCUUNNDDAARRIIAASS

TTIIPPOO DDEEIIMMPPAACCTTOO CCAARRAACCTTEERRIIZZAACCIIÓÓNN VVAALLOORRAACCIIÓÓNN DDOO

IIMMPPAACCTTOO

RRoozzaass ee ddeessppeexxee

EEssccaavvaacciióónnRReecchheeooss ddee tteerrrraaVVooaadduurraass eeppeerrffoorraacciióónnss

EExxppllaannaacciióónnss eemmoovveemmeennttooss ddee tteerrrraa

PPrreessttaammooss eevveerrtteeddooiirrooss

PPeerrddiiddaa ddeessoolloo fféérrttiill

CCaammbbiiooss nnaattooppooggrraaffííaa

CCaammbbiiooss nnaaeessttrruuccttuurraa ddoossoolloo

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,, ssiimmppllee,,ssiinnéérrxxiiccoo,, ccoorrttoo pprraazzoo,,ppeerrmmaanneenntteess,, iirrrreevveerrssiibbllee,,nnoonn rreeccuuppeerraabbllee,, ccoonnttiinnuuoo,,eessttaabbllee

ccoommppaattiibbllee

CCoonnssttrruucccciióónn ddeeeeddiiffiicciioossCCoonnssttrruucccciióónn ddaassiinnffrraaeessttrruuccttuurraassOObbrraass ddee ddrreennaaxxeeEEddiiffiicciiooss ee iinnssttaallaacciióónnss

CCoonnssttrruucccciióónn ddee ffiirrmmeess

DDiimmiinnuucciióónn ddaappeerrmmeeaabbiilliiddaaddeeddoo ttéérrrreennoo

IInnccrreemmeennttoo ddaaeerroossiióónn ppoorreessccoorrrreennttaassuuppeerrffiicciiaall

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo//iinnddiirreeccttoo,,aaccuummuullaattiivvoo,, ssiinnéérrxxiiccoo,,ccoorrttoo pprraazzoo,, ppeerrmmaanneenntteess,,iirrrreevveerrssiibbllee,, nnoonnrreeccuuppeerraabbllee,, ccoonnttiinnuuoo,,eessttaabbllee

CCoommppaattiibbllee

CCaammiiññooss ddee sseerrvviicciiooss

oobbrraass aauuxxiilliiaarreess PPaarrqquueess ddee mmaaqquuiinnaarriiaaee ooffiicciinnaass

DDiimmiinnuucciióónn ddaappeerrmmeeaabbiilliiddaaddeeddoo ttéérrrreennoo

IInnccrreemmeennttoo ddaaeerroossiióónn ppoorreessccoorrrreennttaassuuppeerrffiicciiaall

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo//iinnddiirreeccttoo,,aaccuummuullaattiivvoo,, ssiinnéérrxxiiccoo,,ccoorrttoo pprraazzoo,, ppeerrmmaanneenntteess,,iirrrreevveerrssiibbllee,, nnoonnrreeccuuppeerraabbllee,, ccoonnttiinnuuoo,,eessttaabbllee

CCoommppaattiibblleess

mmoovveemmeennttoo ddeemmaaqquuiinnaarriiaa mmoovveemmeennttooss iinntteerriioorreess

DDiimmiinnuucciióónn ddaappeerrmmeeaabbiilliiddaaddeeddoo ttéérrrreennoo

IInnccrreemmeennttoo ddaaeerroossiióónn ppoorreessccoorrrreennttaassuuppeerrffiicciiaall

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo//iinnddiirreeccttoo,,aaccuummuullaattiivvoo,, ssiinnéérrxxiiccoo,,ccoorrttoo pprraazzoo,, tteemmppoorraallrreevveerrssiibbllee,, rreeccuuppeerraabbllee,,ccoonnttiinnuuoo,, eessttaabbllee

ccoommppaattiibbllee

5.2.2.2. Fase de explotación:

DDuurraannttee llaa ffaassee ddee eexxpplloottaacciióónn nnoo ssoonn pprreevviissiibblleess nniinnggúúnn iimmppaaccttoo ssaalliieennttaabbllee ssoobbrree oo rreelleevvoo ee oo ssoolloo..

55..22..33.. IImmppaaccttooss ssoobbrree aa hhiiddrroollooxxííaa

5.2.3.1. Fase urbanización e construcción

TTeennddoo eenn ccoonnttaa qquuee::

Pola sector de actuación non discorre ningún curso de auga

Que dita finca esta limitado por unha autoestrada e dúas estradas de certa entidade, polo

tanto, as escorrentas superficiais que xera en actualidade derívanse ás obras de

4444

canalización realizadas en devanditas vías, polo que consideramos que actuación proposta

non afecta directa nin indirectamente a ningunha canle natural se converte en sistema local

de zonas verdes conservando xa que logo unha superficie permeable polo que non se

prevén afeccións de importancia á propia escorrenta superficial.

AA aaffeecccciióónn aaoo ssiisstteemmaa hhííddrriiccoo éé ppoorr ttaannttoo nnuullaa,, oouuttrraa ccoouussaa éé qquuee aa pprrooxxiimmiiddaaddee aaoo eennccoorroo ddee

ZZaammáánnss oobbrriigguuee aa eexxttrreemmaarr aass mmeeddiiddaass eenn oobbrraa ppaarraa eevviittaarr ppoossiibblleess aaffeecccciióónnss aacccciiddeennttaaiiss áá

ccaalliiddaaddee ddaass aauuggaass ddoo eennccoorroo..

AACCCCIIOONNEESSPPRRIIMMAARRIIAASS

AACCCCIIOONNEESSSSEECCUUNNDDAARRIIAASS

TTIIPPOO DDEEIIMMPPAACCTTOO CCAARRAACCTTEERRIIZZAACCIIÓÓNN VVAALLOORRAACCIIÓÓNN

DDOO IIMMPPAACCTTOO

RRoozzaass ee ddeessppeexxeeEEssccaavvaacciióónnRReecchheeooss ddee tteerrrraa

EExxppllaannaacciióónnss eemmoovveemmeennttooss ddee

tteerrrraa PPrreessttaammooss eevveerrtteeddooiirrooss

AAlltteerraacciióónn ddeeddrreennaaxxeessssuuppeerrffiicciiaaiiss

AAlltteerraacciióónn ddeeccaauuddaaiissssuubbtteerrrráánneeooss

AAlltteerraacciióónn ddaaccaalliiddaaddee ddaa aauuggaa

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,,ssiimmppllee,,ssiinnéérrxxiiccoo,,aa ccoorrttoo pprraazzoo,,ppeerrmmaanneennttee,, rreevveerrssiibbllee,,rreeccuuppeerraabbllee,, ccoonnttiinnuuoo,, nnoonnppeerriióóddiiccoo

ccoommppaattiibbllee

CCoonnssttrruucciióónn ddeeeeddiiffiicciioossCCoonnssttrruucciióónn ddaassiinnffrraaeessttrruuccttuurraassOObbrraass ddee ddrreennaaxxee

EEddiiffiicciiooss eeiinnssttaallaacciióónnss

CCoonnssttrruucciióónn ddeeffiirrmmeess

IInnccrreemmeennttoo ddaavveelloocciiddaaddee ddeeeessccoorrrreennttaa

AAlltteerraacciióónn ddaaccaalliiddaaddee ddaa aauuggaa

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,,ssiimmppllee,,ssiinnéérrxxiiccoo,,aa ccoorrttoo pprraazzoo,,ppeerrmmaanneennttee,, rreevveerrssiibbllee,,rreeccuuppeerraabbllee,, ccoonnttiinnuuoo,, nnoonnppeerriióóddiiccoo

ccoommppaattiibbllee

CCaammiiññooss ddeesseerrvviizzoossPPaarrqquueess ddeemmaaqquuiinnaarriiaa eeooffiicciinnaass

oobbrraass aauuxxiilliiaarreess

CCeerrrraammeennttooss

IInnccrreemmeennttoo ddaavveelloocciiddaaddee ddeeeessccoorrrreennttaa

AAlltteerraacciióónn ddaaccaalliiddaaddee ddaa aauuggaa

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,,ssiimmppllee,,ssiinnéérrxxiiccoo,,aa ccoorrttoo pprraazzoo,,ppeerrmmaanneennttee,, rreevveerrssiibbllee,,rreeccuuppeerraabbllee,, ccoonnttiinnuuoo,, nnoonnppeerriióóddiiccoo

CCoommppaattiibbllee

mmoovveemmeennttoossiinntteerriioorreess

mmoovveemmeennttoo ddeemmaaqquuiinnaarriiaa mmoovveemmeennttooss

eexxtteerriioorreess

AAlltteerraacciióónn ddaaccaalliiddaaddee ddaa aauuggaa

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,,ssiimmppllee,,ssiinnéérrxxiiccoo,,aa ccoorrttoo pprraazzoo,,ppeerrmmaanneennttee,, rreevveerrssiibbllee,,rreeccuuppeerraabbllee,, ccoonnttiinnuuoo,, nnoonnppeerriióóddiiccoo

CCoommppaattiibbllee

5.2.3.2. Fase de funcionamento

AA iimmppeerrmmeeaabbiilliizzaacciióónn ddooss tteerrrreeooss ccoonnssttrruuííddooss pprroovvooccaa,, ccoommoo xxaa ssee ddiixxoo,, uunnhhaa ppeerrddaa ddee ssuuppeerrffiicciiee

ddee iinnffiillttrraacciióónn,, oo qquuee iinndduuccee uunn iimmppaaccttoo ppeerrmmaanneennttee;; nneemmbbaarrggaannttee aass cceessiióónnss aa zzoonnaass vveerrddeess ee aa

eessccaassaa eeddiiffiiccaabbiilliiddaaddee ffaaii ddeesspprreezzaabbllee oo rriissccoo ddee iimmppaaccttoo..

4455

DDoouuttrraa bbaannddaa aa aaddeeccuuaaddaa ccoonneexxiióónn ddaass aauuggaa rreessiidduuaaiiss áá rreeddee xxeerraall ddee ssaanneeaammeennttoo ee aa ccoonneexxiióónn áá

ttrraaííddaa xxeerraall ddee aauuggaass ffaaii nnuulloo ooss ppoossiibblleess iimmppaaccttoo nnaa ffaassee ddee ffuunncciioonnaammeennttoo..

AACCCCIIOONNEESSPPRRIIMMAARRIIAASS

AACCCCIIOONNEESSSSEECCUUNNDDAARRIIAASS

TTIIPPOO DDEEIIMMPPAACCTTOO CCAARRAACCTTEERRIIZZAACCIIÓÓNN VVAALLOORRAACCIIÓÓNN

DDOO IIMMPPAACCTTOO

TTrraaffiiccooEEmmiissiióónn ddee rruuííddoo

vviibbrraacciióónnss eeccoonnttaammiinnaanntteess

AAlltteerraacciióónn ddaaccaalliiddaaddee ddaa

aauuggaa

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,, aaccuummuullaattiivvoo,,ssiinnéérrxxiiccoo,, lloonnggoo pprraazzoo,, ppeerrmmaanneennttee,,rreevveerrssiibbllee,, iirrrreeccuuppeerraabbllee,, ccoonnttiinnuuoo,,

rreegguullaarr

CCoommppaattiibbllee

EEmmiissiióónnss ddee rruuííddoo,,vviibbrraacciióónnss,, ee

ccoonnttaammiinnaanntteessAAccttiivviiddaaddeerreessiiddeenncciiaall

XXeerraacciióónn ddee rreessiidduuooss

AAlltteerraacciióónn ddaaccaalliiddaaddee ddaa

aauuggaa

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,, aaccuummuullaattiivvoo,,ssiinnéérrxxiiccoo,, lloonnggoo pprraazzoo,, ppeerrmmaanneennttee,,rreevveerrssiibbllee,, iirrrreeccuuppeerraabbllee,, ccoonnttiinnuuoo,,

rreegguullaarr

CCoommppaattiibbllee

55..22..44.. IImmppaaccttoo ssoobbrree aa vveexxeettaacciióónn

5.2.4.1. Fase de urbanización construcción

TTooddoo pprrooxxeeccttoo uurrbbaanniizzaaddoorr iimmpplliiccaa uunnhhaa rreeoorrddeennaacciióónn ddee uussooss ee ppoolloo ttaannttoo uunnhhaa aaffeecccciióónn aa ccuubbeerrttaa

vveexxeettaall..

PPaarraa vvaalloorraarr oo iimmppaaccttoo ccoommpprree ccoonnssiiddeerraarr ooss sseegguuiinntteess aassppeeccttoo

A finca carece na actualidade practicamente de vexetación arbórea e a existente está

conformada maioritariamente por eucaliptos

A importante cesión na zonas verdes e a escasa magnitude en superficie dá actuación

proposta.

EEnn rreessuummoo,, nneessttee aassppeeccttoo ooss iimmppaaccttooss ssoonn ppoouuccoo ssiiggnniiffiiccaattiivvooss ppoorr qquuee ssee bbeenn aaffeeccttaassee aa uunnhhaa

ppeeqquueennaa ssuuppeerrffiicciiee ddee eeuuccaalliippttaall,, nnoonn ee mmeennooss cceerrttoo qquuee ssee ssuubbssttiittuuiirráá mmaaiioorriittaarriiaammeennttee ppoorr

aaxxaarrddiinnaammeennttooss,, nnaa cceessiióónn ddee zzoonnaass vveerrddeess llooccaaiiss..

4466

AACCCCIIOONNEESSPPRRIIMMAARRIIAASS

AACCCCIIOONNEESSSSEECCUUNNDDAARRIIAASS

TTIIPPOO DDEEIIMMPPAACCTTOO CCAARRAACCTTEERRIIZZAACCIIÓÓNN VVAALLOORRAACCIIÓÓNN

DDOO IIMMPPAACCTTOO

RRoozzaass ee ddeessppeexxeeRReecchheeooss ddee tteerrrraaVVooaadduurraass eeppeerrffoorraacciióónnssEExxppllaannaacciióónnss ee

mmoovveemmeennttooss ddeetteerrrraa

PPrreessttaammooss eevveerrtteeddooiirrooss

RReedduucccciióónn ddaaccuubbeerrttaa vveexxeettaall

DDiimmiinnuucciióónn ddaaaaccttiivviiddaaddeevveexxeettaattiivvaa

AAlltteerraacciióónn ddeehhaabbiittaass

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,, ssiimmppllee,,nnoonn ssiinnéérrxxiiccoo,, ccoorrttoo pprraazzoo,,ppeerrmmaanneennttee,, iirrrreevveerrssiibbllee,,rreeccuuppeerraabbllee,, ddeessccoonnttiinnuuoo,,iirrrreegguullaarr

ccoommppaattiibbllee

CCoonnssttrruucccciióónn ddeeeeddiiffiicciioossCCoonnssttrruucccciióónn ddaassiinnffrraaeessttrruuccttuurraassOObbrraass ddee ddrreennaaxxeeEEddiiffiicciiooss ee

iinnssttaallaacciióónnss

CCoonnssttrruucciióónn ddeeffiirrmmeess

RReedduucccciióónn ddaaccuubbeerrttaa vveexxeettaall

DDiimmiinnuucciióónn ddaaaaccttiivviiddaaddeevveexxeettaattiivvaa

AAlltteerraacciióónn ddeehhaabbiittaass

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,, ssiimmppllee,,nnoonn ssiinnéérrxxiiccoo,, ccoorrttoo pprraazzoo,,tteemmppoorraall,, rreevveerrssiibbllee,,rreeccuuppeerraabbllee,, ddeessccoonnttiinnuuoo,,iirrrreegguullaarr

CCoommppaattiibbllee

CCaammiiññooss ddeesseerrvviizzooss

oobbrraass aauuxxiilliiaarreessPPaarrqquueess ddeemmaaqquuiinnaarriiaa eeooffiicciinnaass

RReedduucciióónn ddaaccuubbeerrttaa vveexxeettaall

DDiimmiinnuucciióónn ddaaaaccttiivviiddaaddeevveexxeettaattiivvaa

AAlltteerraacciióónn ddeehhaabbiittaass

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,, ssiimmppllee,,nnoonn ssiinnéérrxxiiccoo,, ccoorrttoo pprraazzoo,,tteemmppoorraall,, rreevveerrssiibbllee,,rreeccuuppeerraabbllee,, ddeessccoonnttiinnuuoo,,iirrrreegguullaarr

CCoommppaattiibbllee

MMoovveemmeennttoo ddeemmaaqquuiinnaarriiaa

MMoovveemmeennttoossiinntteerriioorreess

RReedduucciióónn ddaaccuubbeerrttaa vveexxeettaall

DDiimmiinnuucciióónn ddaaaaccttiivviiddaaddeevveexxeettaattiivvaa

AAlltteerraacciióónn ddeehhaabbiittaass

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,, ssiimmppllee,,nnoonn ssiinnéérrxxiiccoo,, ccoorrttoo pprraazzoo,,tteemmppoorraall,, rreevveerrssiibbllee,,rreeccuuppeerraabbllee,, ddeessccoonnttiinnuuoo,,iirrrreegguullaarr

CCoommppaattiibbllee

DDeessttrruucciióónn ddeerreessiidduuooss

QQuueeiimmaassiinnccoonnttrroollaaddaass

RReedduucciióónn ddaaccuubbeerrttaa vveexxeettaall

DDiimmiinnuucciióónn ddaaaaccttiivviiddaaddeevveexxeettaattiivvaa

AAlltteerraacciióónn ddeehhaabbiittaass

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,, ssiimmppllee,,nnoonn ssiinnéérrxxiiccoo,, ccoorrttoo pprraazzoo,,tteemmppoorraall,, rreevveerrssiibbllee,,rreeccuuppeerraabbllee,, ddeessccoonnttiinnuuoo,,iirrrreegguullaarr

CCoommppaattiibbllee

4477

5.2.4.2. Fase funcionamento

Non se prevén ningún tipo de impacto nesta fase.fase.

55..22..55.. IImmppaaccttoo ssoobbrree aa ffaauunnaa

5.2.5.1. Fase de urbanización e construcción

AA eessccaassaa ssuuppeerrffiicciiee ddee ccoonnssttrruucccciióónn pprreevviissttaa,, aa aaccttuuaall ssiittuuaacciióónn ddaa sseeccttoorr lliinnddaannddoo ccoonn uunnhhaa

aauuttooeessttrraaddaa ee oouuttrraa eessttrraaddaass,, aa eessccaassaa ccaalliiddaaddee ddoo hháábbiittaatt aaccttuuaall ((uunn ppeeqquueennoo bboossqquueettee ddee

eeuuccaalliippttooss ee mmaattoo)) ee aa cceessiióónn ddee zzoonnaass vveerrddeess llooccaaiiss ffaann qquuee oo iimmppaaccttoo áá ffaauunnaa sseexxaa ccaattaallooggaaddoo

ccoommoo mmíínniimmoo..

AACCCCIIOONNEESSPPRRIIMMAARRIIAASS

AACCCCIIOONNEESSSSEECCUUNNDDAARRIIAASS TTIIPPOO DDEE IIMMPPAACCTTOO CCAARRAACCTTEERRIIZZAACCIIÓÓNN VVAALLOORRAACCIIÓÓNN

DDOO IIMMPPAACCTTOO

RRoozzaass ee ddeessppeexxeeEEssccaavvaacciióónnRReecchheeooss ddee tteerrrraaVVooaadduurraass eeppeerrffoorraacciióónnssPPrreessttaammooss eevveerrtteeddooiirrooss

EExxppllaannaacciióónnss eemmoovveemmeennttooss ddee

tteerrrraa

DDeemmoolliicciióónnss ddeeeeddiiffiicciiooss qquueeiinntteerrffiirraann

DDiimmiinnuucciióónn ooaalltteerraacciióónn ddoohháábbiittaatt..

AAlltteerraacciióónn ddeeppaauuttaass ddee ccoonndduuttaappoorr eessttrreess iinndduucciiddoo

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,,ssiimmppllee,,ssiinnéérrxxiiccoo,, ccoorrttoo pprraazzoo,, tteemmppoorraall,,rreevveerrssiibbllee,, rreeccuuppeerraabbllee,,DDeessccoonnttiinnuuoo,, iirrrreegguullaarr

CCoommppaattiibbllee

CCoonnssttrruucciióónn ddeeeeddiiffiicciioossCCoonnssttrruucciióónn ddaassiinnffrraaeessttrruuccttuurraassOObbrraass ddee ddrreennaaxxeeEEddiiffiicciiooss ee

iinnssttaallaacciióónnss

CCoonnssttrruucciióónn ddeeffiirrmmeess

DDiimmiinnuucciióónn ooaalltteerraacciióónn ddoohháábbiittaatt..

AAlltteerraacciióónn ddeeppaauuttaass ddee ccoonndduuccttaappoorr eessttrreess iinndduucciiddoo

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,,ssiimmppllee,,ssiinnéérrxxiiccoo,, ccoorrttoo pprraazzoo,, tteemmppoorraall,,rreevveerrssiibbllee,, rreeccuuppeerraabbllee,,DDeessccoonnttiinnuuoo,, iirrrreegguullaarr

CCoommppaattiibbllee

iilluummiinnaacciióónnCCaammiiññooss ddee sseerrvviizzoossPPaarrqquueess ddeemmaaqquuiinnaarriiaa ee ooffiicciinnaassoobbrraass aauuxxiilliiaarreess

cceerrrraammeennttooss

DDiimmiinnuucciióónn ooaalltteerraacciióónn ddoohháábbiittaatt..

AAlltteerraacciióónn ddeeppaauuttaass ddee ccoonndduuttaappoorr eessttrreess iinndduucciiddoo

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,,ssiimmppllee,,ssiinnéérrxxiiccoo,, ccoorrttoo pprraazzoo,, tteemmppoorraall,,rreevveerrssiibbllee,, rreeccuuppeerraabbllee,,DDeessccoonnttiinnuuoo,, iirrrreegguullaarr

CCoommppaattiibbllee

mmoovveemmeennttoossiinntteerriioorreessmmoovveemmeennttoo ddee

mmaaqquuiinnaarriiaa mmoovveemmeennttoosseexxtteerriioorreess

DDeessttrruucccciióónn ddeerreessiidduuooss

qquueeiimmaassiinnccoonnttrroollaaddaass

DDiimmiinnuucciióónn ooaalltteerraacciióónn ddoohháábbiittaatt..

AAlltteerraacciióónn ddeeppaauuttaass ddee ccoonndduuttaappoorr eessttrreess iinndduucciiddoo

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,,ssiimmppllee,,ssiinnéérrxxiiccoo,, ccoorrttoo pprraazzoo,, tteemmppoorraall,,rreevveerrssiibbllee,, rreeccuuppeerraabbllee,,DDeessccoonnttiinnuuoo,, iirrrreegguullaarr

CCoommppaattiibbllee

4488

5.2.5.2. Fase funcionamento

AA vvaalloorraacciióónn nneessttee aappaarrttaaddoo ffaaiixxee ccooss mmeessmmoo lliimmiittaacciióónnss ee ccrriitteerriiooss qquuee oo ddee vveexxeettaacciióónn ppoorr ttaannttoo

ccoonnssiiddeerraammooss oo iimmppaaccttoo ccoommppaattiibbllee..

SSeenn eemmbbaarrggoo,, ccóómmpprree iinnttrroodduucciirr uunn aassppeeccttoo nnoonn ccoonnssiiddeerraaddoo ddee ffoorrmmaa eexxpprreessaa qquuee éé ccaass zzoonnaass

vveerrddeess,, ee oouuttrrooss eessppaazzooss qquuee ffiinnaallmmeennttee ppooiiddaann ssuusstteennttaarr uunnhhaa ccuubbeerrttaa vveexxeettaall xxeerraann nnoovvooss

hháábbiittaattss iinncclluussoo mmeelllloorreess qquuee ooss eexxiisstteenntteess qquuee ppooddeenn sseerrvviirr ddee aaccuubbiilllloo áá ffaauunnaa.. PPoolloo qquuee nneessttee

ccaassoo eessttaarriiaammooss nnuunn ccaassoo ddee iimmppaaccttoo aammbbiieennttaall ppoossiittiivvoo..

PPoorr ttaannttoo,, oo iimmppaaccttoo gglloobbaall ssoobbrree aa ffaauunnaa,, qquuee iinnttrroodduuccee oo pprrooxxeeccttoo rreessuullttaa ddee ccoonnssiiddeerraarr ooss

iimmppaaccttooss nneeggaattiivvooss iinndduucciiddooss ppoollaa aaccttiivviiddaaddee rreessiiddeenncciiaall ee oo ttrraaffiiccoo ee aa ddiimmiinnuucciióónn ddaa ccuubbeerrttaa

vveexxeettaall nnoo áámmbbiittoo,, eenn ooppoossiicciióónn oo iimmppaaccttoo ppoossiittiivvoo pprroovvooccaaddoo ppoollaa ccrreeaacciióónn ddee nnoovvooss hháábbiittaattss

xxeerraaddooss nnaa zzoonnaass vveerrddeess ee eessppaazzooss pprriivvaaddooss vveexxeettaaddooss..

NNeessttee eessttuuddiioo,, nnaa aapplliiccaacciióónn ddoo pprriinncciippiioo pprreeccaauucciióónn,, nnooss ssiittuuaammooss nnaa ssiittuuaacciióónn mmaaiiss ddeessffaavvoorraabbllee,,

vvaalloorraannddoo oo iimmppaaccttoo ccoommoo nneeggaattiivvoo ccoommppaattiibbllee..

AACCCCIIOONNEESSPPRRIIMMAARRIIAASS

AACCCCIIOONNEESSSSEECCUUNNDDAARRIIAASS

TTIIPPOO DDEEIIMMPPAACCTTOO CCAARRAACCTTEERRIIZZAACCIIÓÓNN VVAALLOORRAACCIIÓÓNN

DDOO IIMMPPAACCTTOOEEmmiissiióónn ddee rruuííddoovviibbrraacciióónnss eeccoonnttaammiinnaanntteess

TTrraaffiiccoo

TTrraaffiiccoo rrooddaaddoo

DDiimmiinnuucciióónn ooaalltteerraacciióónn ddoohháábbiittaatt..

AAlltteerraacciióónn ddeeppaauuttaass ddee ccoonndduuttaappoorr eessttrreessiinndduucciiddoo

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,, ssiimmppllee,, ssiinnéérrxxiiccoo,,lloonnggoo pprraazzoo,,ppeerrmmaanneennttee,,iirrrreevveerrssiibbllee,, ccoonnttiinnuuoorreegguullaarr

CCoommppaattiibbllee

EEmmiissiióónnss ddee rruuííddoo,,vviibbrraacciióónnss,, eeccoonnttaammiinnaanntteess

AAccttiivviiddaaddeerreessiiddeenncciiaall

XXeerraacciióónn ddee rreessiidduuooss

DDiimmiinnuucciióónn ooaalltteerraacciióónn ddoohháábbiittaatt..

AAlltteerraacciióónn ddeeppaauuttaass ddee ccoonndduuttaappoorr eessttrreessiinndduucciiddoo

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,, ssiimmppllee,, ssiinnéérrxxiiccoo,,lloonnggoo pprraazzoo,,ppeerrmmaanneennttee,,iirrrreevveerrssiibbllee,, ccoonnttiinnuuoorreegguullaarr

ccoommppaattiibbllee

4499

55..22..66.. IImmppaaccttoo ssoobbrree aa ppaaiissaaxxee

5.2.6.1. Fase de urbanización e construcción

NNoonn ccaappiittuulloo ddeeddiiccaaddoo aass ccuunnccaass vviissuuaaiiss ddeetteerrmmiinnoouussee qquuee eexxiissttee uunnhhaa eessccaassaa iinntteerrvviissiibbiilliiddaaddee ddoo

sseeccttoorr uurrbbaanniizzaabbllee óó rreessttoo ddoo tteerrrriittoorriioo,, aaddeemmaaiiss nnoonn aaffeeccttaa aa ooss nnúúcclleeooss ddee ppoobbooaacciióónn ddoo áámmbbiittoo,,

sseenn eemmbbaarrggoo,, ccoommoo aassppeeccttoo nneeggaattiivvoo aa pprriioorrii ssaalliieennttaammooss qquuee aa aaccttuuaacciióónn ee vviissiibbllee ddeennddee aa ss

rriibbeeiirraa eessqquueerrddaa ddoo llaaggoo,, ssee bbeenn oouu ttrraattaassee eenn rreeaalliiddaaddee ddee ccoonnssttrruuíírr uunn eeddiiffiicciioo oouu qquuee sseexxaa vviissiibbllee

nnoonn ddeebbee ddee sseerr ccoonnssiiddeerraaddoo aauuttoommaattiiccaammeennttee ccoommoo nneeggaattiivvoo xxaa qquuee ddeeppeennddee ddáá pprrooppiiaa

iinntteeggrraacciióónn eessttééttiiccaa ddoo eeddiiffiicciioo nnoonn ccoonnttoorrnnaa ee eessoo tteenn uunnhhaa iimmppoorrttaannttee ccoommppooññeennttee ssuubbxxeeccttiivvaa ee

ppoorr oouuttrroo llaaddoo nnoonn ee oouu úúnniiccoo eeddiiffiicciioo vviissiibbllee ddeessddee ddiittaa rriibbeeiirraa

PPoorr ttooddoo eelloo ccoonnssiiddeerraammooss xxaa qquuee llooggoo qquuee oo iimmppaaccttoo éé mmíínniimmoo..

AACCCCIIOONNEESSPPRRIIMMAARRIIAASS

AACCCCIIOONNEESSSSEECCUUNNDDAARRIIAASS

TTIIPPOO DDEEIIMMPPAACCTTOO CCAARRAACCTTEERRIIZZAACCIIÓÓNN VVAALLOORRAACCIIÓÓNN

DDOO IIMMPPAACCTTOORRoozzaass ee ddeessppeexxeeEEssccaavvaacciióónnRReecchheeooss ddee tteerrrraaPPrreessttaammooss eevveerrtteeddooiirrooss

EExxppllaannaacciióónnss eemmoovveemmeennttooss ddee

tteerrrraa DDeemmoolliicciióónnss ddeeeeddiiffiicciiooss qquueeiinntteerrffiirraann

RReedduucciióónn ddaassccuunnccaass vviissuuaaiissddaass zzoonnaassaarrbboorraaddaass

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,, aaccuummuullaattiivvoo,,ssiinnéérrxxiiccoo,, aa ccoorrttoo pprraazzoo,,ppeerrmmaanneennttee iirrrreevveerrssiibbllee,,iirrrreeccuuppeerraabbllee,, ccoonnttiinnuuoo..

ccoommppaattiibbllee

CCoonnssttrruucciióónn ddeeeeddiiffiicciioossCCoonnssttrruucciióónn ddaassiinnffrraaeessttrruuttuurraassOObbrraass ddee ddrreennaaxxee

EEddiiffiicciiooss eeiinnssttaallaacciióónnss

CCoonnssttrruucciióónn ddeeffiirrmmeess

RReedduucciióónn ddaassccuunnccaass vviissuuaaiissddaass zzoonnaassaarrbboorraaddaass

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,, aaccuummuullaattiivvoo,,ssiinnéérrxxiiccoo,, aa ccoorrttoo pprraazzoo,,ppeerrmmaanneennttee iirrrreevveerrssiibbllee,,iirrrreeccuuppeerraabbllee,, ccoonnttiinnuuoo..

ccoommppaattiibbllee

SSiinnaalliizzaacciióónniilluummiinnaacciióónnCCaammiiññooss ddee sseerrvviizzoossPPaarrqquueess ddeemmaaqquuiinnaarriiaa eeooffiicciinnaass

oobbrraass aauuxxiilliiaarreess

cceerrrraammeennttooss

RReedduucciióónn ddaassccuunnccaass vviissuuaaiissddaass zzoonnaassaarrbboorraaddaass

NNeeggaattiivvoo,, ddiirreeccttoo,, aaccuummuullaattiivvoo,,ssiinnéérrxxiiccoo,, aa ccoorrttoo pprraazzoo,,ppeerrmmaanneennttee iirrrreevveerrssiibbllee,,iirrrreeccuuppeerraabbllee,, ccoonnttiinnuuoo..

ccoommppaattiibbllee

5500

5.2.6.2. Fase funcionamento

NNoo ssee pprreevvéé nniinnggúúnn iimmppaaccttoo..

5511

6. ESTABLECEMENTO DE MEDIDAS PROTECTORAS, CORRECTORAS E

COMPENSATORIAS

6.1. INTRODUCCIÓN

CCoommoo ppooddee ccoommpprroobbaarrssee nnaa vvaalloorraacciióónn ddooss iimmppaaccttooss ddoo ccaappííttuulloo aanntteerriioorr,, oo pprrooxxeeccttoo ddee

uurrbbaanniizzaacciióónn ddoo sseeccttoorr ppóóddeessee ccoonnssiiddeerraarr ttoottaallmmeennttee vviiaabbllee ddeennddee oo ppuunnttoo ddee vviissttaa aammbbiieennttaall..

NNaa bbiibblliiooggrraaffííaa ee nnaa pprrooppiiaa lleexxiissllaacciióónn ssoobbrree aavvaalliiaacciióónn ddee iimmppaaccttoo aammbbiieennttaall ddiissttiinngguueenn ttrreess ttiippooss ddee

mmeeddiiddaass ppaarraa aa mmiinniimmiizzaacciioonn ddooss iimmppaaccttooss aammbbiieennttaaiiss..

MMeeddiiddaass pprrootteeccttoorraass:: EEnntteennddeessee ccoommoo mmeeddiiddaass pprrootteeccttoorraass aaqquueellaass qquuee eevviitteenn aa aappaarriicciióónn

dduunn eeffeeccttoo aammbbiieennttaall nneeggaattiivvoo..

MMeeddiiddaass ccoorrrreeccttoorraass ssoonn aaqquueellaass qquuee oo mmooddiiffiiccaarr aass aacccciióónnss oo ooss eeffeeccttooss ccoonnsseegguueenn aannuullaarr,,

ccoorrrriixxiirr,, aatteennuuaarr uunn iimmppaaccttoo rreeccuuppeerraabbllee..

MMeeddiiddaass ccoommppeennssaattoorriiaa:: AAss qquuee nnoonn eevviittaannddoo,, nnii aatteennuuaannddoo nnii aannuullaannddoo aa aappaarriicciióónn dduunn

eeffeeccttoo nneeggaattiivvoo ccoonnttrraarrrreessttaann aa aalltteerraacciióónn ddoo ffaaccttoorr oo rreeaalliizzaarr aaccttuuaacciióónnss ccoonn eeffeeccttooss ppoossiittiivvooss

qquuee ccoommppeennssaann ooss iimmppaaccttooss nneeggaattiivvooss..

NNoo pprreesseennttee ccaappííttuulloo ccoonnssiiddéérraannssee ssóó mmeeddiiddaass ccoorrrreeccttoorraass,, oo ccoonnssiiddeerraarr ccóóss iimmppaaccttooss nneeggaattiivvooss,,

ccllaassiiffiiccaaddooss ttooddooss ccoommoo ccoommppaattiibbllee,, nnoonn tteeññeenn eennttiiddaaddee ppaarraa ccoonnssiiddeerraarr mmeeddiiddaass pprrootteeccttoorraass ((ssóó

aapplliiccaabblleess ppaarraa iimmppaaccttooss sseevveerrooss)) nniinn mmeeddiiddaass ccoommppeennssaattoorriiaass..

DDee ttóóddoollooss xxeeiittooss,, eenn rreellaacciióónn aass mmeeddiiddaass ccoommppeennssaattoorriiaass,, nnaa lleexxiissllaacciióónn qquuee rreegguullaa ooss

ddeesseennvvoollvveemmeennttooss uurrbbaannííssttiiccooss,, eenn cceerrttoo mmooddoo,, ccoonnssiiddéérraannssee eessttaa mmeeddiiddaass oo oobbrriiggaarr aa cceeddeerr ssoolloo

ppaarraa zzoonnaass vveerrddeess ddee uussoo ppuubblliiccoo oo ppaarraa eeqquuiippaammeennttooss,, ccoommoo éé oo ccaassoo ddaa pprreesseennttee mmooddiiffiiccaacciióónn

ppuunnttuuaall qquuee ddeessttiinnaa aa ttaalleess ffiinneess oo 1100 %% ddaa ssuuppeerrffiicciiee ccoonnssttrruuííddaa

PPoorr úúllttiimmoo aass mmeeddiiddaass ccoorrrreeccttoorraass tteerráánn aa ffuunncciióónn ddee rreedduucciirr oo rreessttoo ddooss iimmppaaccttooss,, ddaaddaa aa bbaaiixxaa

vvaalloorraacciióónn qquuee pprreesseennttaann iimmppaaccttoo ccoommppaattiibbllee lliissttaaddoo ddee mmeeddiiddaass pprrooppoossttaass ccoonnssttiittúúee eenn ppaarrttee uunn

ccoonnxxuunnttoo ddee ““bbooaass pprraaccttiiccaa aammbbiieennttaaiiss eenn oobbrraa””..

6.2. MEDIDAS CORRECTORAS

5522

66..22..11.. XXeerraaiiss

AAss lliimmiittaacciióónnss eessttaabblleecciiddaass nnaass OOrrddeennaannzzaass ddoo PPllaann XXeerraall qquuee hhaabbeerráánn ddee ccuummpprriirr aass oobbrraass qquuee ssee

rreeaalliicceenn nnoo áámmbbiittoo ddiissttaa mmooddiiffiiccaacciióónn ppuunnttuuaall ee rreellaattiivvaass aa::

•• EEmmiissiióónnss áá aattmmoossffeerraa..

•• VVeerrttiiddooss ddee aauuggaass rreessiidduuaaiiss..

•• EEmmiissiióónnss ddee rruuííddooss..

•• CCoonnddiicciióónnss eessttééttiiccaass ee ddee iinntteeggrraacciióónn ppaaiissaaxxííssttiiccaa..

66..22..22.. PPaarrttiiccuullaarreess

6.2.2.1. Impacto sobre a Atmosfera:

66..22..22..11..11.. FFaassee ddee eexxeeccuucciióónn::

•• MMiinniimmiizzaarraannssee aass eessccaavvaacciióónnss..

•• RRaacciioonnaalliizzaacciióónn ddoo mmoovveemmeennttoo ddaa mmaaqquuiinnaarriiaa ppeessaaddaa..

•• RReeggaass ppeerriióóddiiccaass,, nnaass ééppooccaass ddee bbaaiixxaa pplluuvviioommeettrrííaa nnaa zzoonnaa ddee ttrraabbaalllloo,, aassíí ccoommoo ssoobbrree aass

áárreeaass ddee aammoorreeaammeennttoo ddee mmaatteerriiaaiiss..

•• CCuubbrriirr ccuunn ttoollddoo iimmppeerrmmeeaabbllee ooss ccaammiióónnss qquuee ttrraannssppoorrtteenn mmaatteerriiaall ee llaavvaarr aass rrooddaass ddooss

ccaammiióónnss qquuee ssaallggaann ddaann zzoonnaass ddee oobbrraass..

•• EEmmpprreeggaarraassee mmaaqquuiinnaarriiaa ddee ccoonnssttrruucccciióónn aaddeeccuuaaddaa ee ssuuppeerrvviissaarraassee oo sseeuu ccoorrrreeccttoo

mmaanntteemmeennttoo ee ppoossttaa aa ppuunnttoo ccoo ffiinn ddee qquuee ccuummpprraa aa nnoorrmmaattiivvaa ddee eemmiissiióónnss qquuee rreessuullttee ddee

aapplliiccaacciióónn,, ddeebbeennddoo ddiissppoorr ddee ddooccuummeennttaacciióónn aaccrreeddiittaattiivvaa óó rreessppeeccttoo

•• PPrroohhiibbiicciióónn ddaa qquueeiimmaa ddee mmoonnttee bbaaiixxoo,, lleeññaa,, aacceeiitteess,, pplláássttiiccooss,, eettccéétteerraa ee ccaallqquueerraa ttiippoo ddee

ffoogguueeiirraa nnoonn aauuttoorriizzaaddaa ppoollaa DDiirreecccciióónn ddee OObbrraa..

•• AAss ssuuppeerrffiicciieess oonnddee ssee pprroodduuzzaann aaccuummuullaacciióónnss ddee tteerrrraa,, rreeccuubbrriirraannssee ccuunn ttoollddoo iimmppeerrmmeeaabbllee

ddeebbiiddaammeennttee ssuuxxeeiittoo ee eessttaarráánn ddeebbiiddaammeennttee aannccoorraaddaass óó ssoolloo,, ppaarraa eevviittaarr oo sseeuu

ddeesspprreennddeemmeennttoo..

•• EEssttaabblleecceerraannssee llíímmiitteess hhoorraarriiooss,, eevviittaannddoo aa rreeaalliizzaacciióónn ddee oobbrraass oouu mmoovveemmeennttooss ddee

mmaaqquuiinnaarriiaa ffóórraa ddoo ppeerrííooddoo ddiiúúrrnnoo..

•• CCoommoo mmeeddiiddaa pprreevveennttiivvaa ppaarraa mmiinniimmiizzaarr oo iinnccrreemmeennttoo ddooss nniivveeiiss ssoonnoorrooss pprroodduucciiddooss ppoollaa

mmaaqquuiinnaarriiaa uuttiilliizzaaddaa,, lleevvaarraassee aa ccaabboo oo ccoorrrreeccttoo mmaanntteemmeennttoo ddaa mmeessmmaa qquuee ppeerrmmiittaa oo

ccuummpprriimmeennttoo ddaa lleexxiissllaacciióónn vviixxeennttee eenn mmaatteerriiaa ddee eemmiissiióónn ddee rruuííddooss eenn mmaaqquuiinnaarriiaa ddee oobbrraass

ppúúbblliiccaass.. AAsseemmaaddee,, pprroocceeddeerraassee áá iinnssttaallaacciióónn ddooss ddiissppoossiittiivvooss aannttiivviibbrraattoorriiooss nneecceessaarriiooss..

5533

66..22..22..11..22.. FFaassee ddee ffuunncciioonnaammeennttoo::

•• PPrroommoocciioonnaarraassee aa iinnssttaallaacciióónn ddee ppllaaccaass ssoollaarreess

• Para o alumeado público tanto da rede viaria, vías, zonas verdes e espazos libres

recomendase:

Utilizar o tipo de alumeado máis adecuado segundo uso: vial, viario, peonís,

ornamental.

Utilizar sistemas de acendido como células fotoeléctricas de gran calidade o reloxos

astronómicos para asegurar que o alumeado non permanece prendido durante as horas

de luz natural.

As lámpadas de vapor de sodio consumen case a metade que as de vapor de mercurio

e lumínicamente contaminan menos.

Dispoñer que os peches das luminarias sexan planos e o material utilizado teña gran

calidade de transmisión e resista os efectos da intemperie e o paso do tempo.

•• CCoonnttrroollaarr oo ccuummpprriimmeennttoo ddaa nnoorrmmaattiivvaa ddee rruuííddooss ttaannttoo mmuunniicciippaall ccoommoo xxeerraall

•• RReegguullaarraannssee ooss uussooss ee hhoorraarriiooss ddee aaccttiivviiddaaddeess ddee aaccoorrddoo aa lleexxiissllaacciióónn vviixxeennttee.. VVeerriiffiiccaarraannssee

nnaass lliicceenncciiaass oo ccuummpprriimmeennttoo ddaass lliimmiittaacciióónnss ddaass OOrrddeennaannzzaass ee nnoorrmmaattiivvaass..

6.2.2.2. Impactos sobre o relevo e os solos

66..22..22..22..11.. FFaassee ddee eexxeeccuucciióónn::

•• DDee ffoorrmmaa pprreevviiaa oo ccoommeezzoo ddaass oobbrraass ssiinnaallaarraassee,, ppoorr mmeeddiioo dduunn bbaalliizzaammeennttoo,, oo áámmbbiittoo ddaa

oobbrraa pprrootteexxeennddoo aassíí ooss tteerrrreeooss aaddxxaacceenntteess aass oobbrraass ee ooss tteerrrreeooss ddee cceessiióónn ddee zzoonnaass vveerrddeess..

•• MMiinniimmiizzaacciioonn ddooss mmoovveemmeennttooss ddee tteerrrraass..

•• AAddeeccuuaacciióónn ddaa uurrbbaanniizzaacciióónn aass ccoonnddiicciióónn ttooppooggrrááffiiccaass..

•• NNaattuurraalliizzaacciióónn ddooss ttaalluuddeess..

•• NNoo ccaassoo ddee qquuee ssee pprreecciissee mmaatteerriiaall pprroocceeddeennttee ddee ccaanntteeiirraa ppaarraa oo ddeesseennvvoollvveemmeennttoo ddaass

oobbrraass,, eessttee ddeebbeerráá pprroocceeddeerr ddee ccaanntteeiirraass aauuttoorriizzaaddaass.. AAsseemmaaddee,, nnoo ccaassoo ddee qquuee oo ffoorrmmiiggóónn

oouu oo aagglloommeerraaddoo aassffáállttiiccoo pprroocceeddaa ddeennddee ppllaannttaa oouu ppllaannttaass eexxtteerrnnaass eessttaass ddeebbeenn ccoonnttaarr

ccooaass ssúúaass ccoorrrreessppoonnddeenntteess aauuttoorriizzaacciióónnss..

•• EEvviittaarraannssee ooss rriissccooss ddee ddeesslliizzaammeennttooss mmeeddiiaannttee uunn ddeesseeññoo aaxxeeiittaaddoo ddooss nnooiirrooss,, ccoonn

ppeennddeenntteess tteennddiiddaass oouu aabbaannccaallaammeennttooss.. OOuuttrraass mmeeddiiddaass aaddiicciioonnaaiiss ssoonn aa iinnssttaallaacciióónn ddee

rreeddeess,, mmaallllaass oouu ppllaannttaacciióónnss.. EEssttaa úúllttiimmaa mmeeddiiddaa ppeerrmmiittee aaddeemmaaiiss ddee rreedduucciirr aa vveelloocciiddaaddee

ddee eessccoorrrreeggaa ee aa eerroossiióónn ssuuppeerrffiicciiaall,, rreeaalliizzaarr uunnhhaa ffuunncciióónn ffiillttrroo,, aauummeennttaannddoo aa ccaappaacciiddaaddee

5544

ddee iinnffiillttrraacciióónn ee ddiissmmiinnuuíínnddoo oo fflluuxxoo ddee aauuggaa.. DDeebbeerraassee pprroocceeddeerr áá ccaappttaacciióónn ddee aauuggaass ddee

eessccoorrrreeggaa ddee vvííaass ee ddeemmaaiiss zzoonnaass ppaavviimmeennttaaddaass..

•• RReettiirraaddaa,, aallmmaacceennaammeennttoo ee aaccoonnddiicciioonnaammeennttoo ddaa tteerrrraa vveexxeettaall úúttiill

66..22..22..22..22.. FFaassee ddee eexxpplloottaacciióónn

NNoonn ssee ccoonnssiiddeerraa aa eexxiisstteenncciiaa ddee iimmppaaccttooss

6.2.2.3. Impactos sobre a hidroloxía

66..22..22..33..11.. FFaassee ddee uurrbbaanniizzaacciióónn ee ccoonnssttrruucciióónn::

•• AAddeeccuuaacciióónn ddaass zzoonnaass ddee aaccuummuullaacciióónn ddee tteerrrraass..

•• PPrreevviiaammeennttee áá rreeaalliizzaacciióónn ddee ttaarreeffaass ddee mmaanntteemmeennttoo ee rreeppaarraacciióónn ddaa mmaaqquuiinnaarriiaa ddee oobbrraa

nnoonn aappttaa ppaarraa cciirrccuullaarr ppoorr eessttrraaddaa,, ddeebbeerráánn ddiissppooññeerrssee nnaa zzoonnaa ooss mmeeddiiooss nneecceessaarriiooss ppaarraa

eevviittaarr aa cchheeggaaddaa ddee vveerrttiiddooss aacccciiddeennttaaiiss óó ssoolloo,, ffaacciilliittaannddoo aa ssúúaa rreeccoolllliiddaa.. NNoo ccaassoo ddaa

mmaaqquuiinnaarriiaa aappttaa ppaarraa eessttaa cciirrccuullaacciióónn,, eessttaass ttaarreeffaass ddeebbeerráánn rreeaalliizzaarrssee eenn ttaalllleerreess

aauuttoorriizzaaddooss..

•• AAss iinnssttaallaacciióónnss ddee oobbrraa ee ppaarrqquueess ddee mmaaqquuiinnaarriiaa llooccaalliizzaarraannssee pprreeffeerreenntteemmeennttee eenn áárreeaass

iimmppeerrmmeeaabblleess ee ppoolloo ttaannttoo nnoonn vvuullnneerraabblleess..

•• NNoo ssuuppoossttoo ddee rreeaalliizzaarr aallmmaacceennaammeennttoo tteemmppoorraall ddooss rreessiidduuooss,, mmeennttrreess nnoonn sseexxaann

eennttrreeggaaddooss aa uunn xxeessttoorr aauuttoorriizzaaddoo,, llooccaalliizzaarraannssee ddeennttrroo ddaa zzoonnaa ddee oobbrraass eenn ssuuppeerrffiicciieess

ddeelliimmiittaaddaass ee ssiinnaalliizzaaddaass nnaass qquuee ssee ddiissppoorráánn ccoonntteeddoorreess oouu oouuttrrooss mmeeddiiooss nneecceessaarriiooss ppaarraa

eevviittaarr ppoossiibblleess aaffeecccciióónnss óó ssoolloo ee ccoommoo ccoonnsseeccuueenncciiaa ááss aauuggaass ssuuppeerrffiicciiaaiiss ee ssuubbtteerrrráánneeaass..

66..22..22..33..22.. FFaassee ddee eexxpplloottaacciióónn

AA ccoonntteemmppllaacciióónn ddaa rreeddee sseeppaarraattiivvaa ddee pplluuvviiaaiiss éé uunnhhaa mmeeddiiddaa ccoorrrreeccttoorraa qquuee eessttáá nnaa ffaassee ddee

ddeesseeññoo..

6.2.2.4. Impacto sobre a vexetación

66..22..22..44..11.. FFaassee ddee uurrbbaanniizzaacciióónn ee ccoonnssttrruucciióónn::

•• BBaalliizzaammeennttoo ddaa vveexxeettaacciióónn nnoonn aaffeeccttaaddaa ppoollaass oobbrraass ppaarraa eevviittaarr aa ssúúaa ddeessttrruucciióónn aacccciiddeennttaall

oo iinnnneecceessaarriiaa,,

•• CCoonnsseerrvvaacciióónn ddoo mmaannttoo vveexxeettaall ppaarraa eesstteennddeerr nnaass zzoonnaass vveerrddeess oo

aaxxaarrddiinnaammeennttooss,,mmaanntteennddoo mmeennttrreess nnoonn ssee uussee eenn ccoonnddiicciióónnss ddee ccoonnsseerrvvaacciióónn aaxxeeiittaaddaass..

5555

•• PPllaannttaacciióónnss ddee vveexxeettaacciióónn aauuttóóccttoonnaa nnooss eessppaazzooss ddee zzoonnaass vveerrddeess ee bbeeiirraarrrrúúaass..

•• OOss rreessttooss vveexxeettaaiiss qquuee ssee pprroodduuzzaann,, ddeebbeerráánn sseerr xxeessttiioonnaaddooss aaxxeeiittaaddaammeennttee,, pprreevvaalleecceennddoo

sseemmpprree aa ssúúaa vvaalloorriizzaacciióónn.. NNoo ccaassoo ddee ddeeppoossiittaallooss nnoo tteerrrreeoo,, ddeebbeerráánn sseerr ttrriittuurraaddooss ee

eessppaallllaaddooss hhoommooxxeenneeaammeennttee,, ppaarraa ppeerrmmiittiirr uunnhhaa rrááppiiddaa iinnccoorrppoorraacciióónn óó ssoolloo..

66..22..22..44..22.. FFaassee ffuunncciioonnaammeennttoo

•• LLooss eexxpprreessaaddooss nnoo aappaarrttaaddoo ddee ccoonnttaammiinnaacciióónn aattmmoossfféérriiccaa ddaa qquuee ddeerriivvaann ooss ppoossiibblleess

ddaannooss ssoobbrree aa vveexxeettaacciióónn..

•• EEmmpprreeggoo ddee mmééttooddooss ddee ssiillvviiccuullttiivvoo nnoonn aaggrreessiivvooss ppaarraa oo mmeeddiioo

•• RRaacciioonnaalliizzaacciióónn ee ooppttiimmiizzaacciióónn ddaass ttééccnniiccaass ddee rreeggoo nnaass zzoonnaass vveerrddeess..

•• OOss rreessttooss vveexxeettaaiiss qquuee ssee pprroodduuzzaann,, ddeebbeerráánn sseerr xxeessttiioonnaaddooss aaxxeeiittaaddaammeennttee,, pprreevvaalleecceennddoo

sseemmpprree aa ssúúaa vvaalloorriizzaacciióónn.. NNoo ccaassoo ddee ddeeppoossiittaallooss nnoo tteerrrreeoo,, ddeebbeerráánn sseerr ttrriittuurraaddooss ee

eessppaallllaaddooss hhoommooxxeenneeaammeennttee,, ppaarraa ppeerrmmiittiirr uunnhhaa rrááppiiddaa iinnccoorrppoorraacciióónn óó ssoolloo..

6.2.2.5. Impacto sobre a fauna

66..22..22..55..11.. FFaassee ddee uurrbbaanniizzaacciióónn ee ccoonnssttrruucciióónn::

•• NNoo ccaassoo ddaa eexxiisstteenncciiaa nnaa zzoonnaa ddee nniiddiiffiiccaacciióónn ddaallgguunnhhaa eessppeecciiee pprrootteexxiiddaa,, sseerráá nneecceessaarriioo

iinnffoorrmmaarr óó sseerrvviizzoo ddee pprrootteecccciióónn ddaa nnaattuurreezzaa ..

66..22..22..55..22.. FFaassee ffuunncciioonnaammeennttoo

•• PPrroocceeddeerraassee aa ccoollooccaacciióónn ddee ccaaiixxaass nniiññoo nnoo ssiisstteemmaa xxeerraall ddee zzoonnaass vveerrddeess..

6.2.2.6. Impactos sobre a paisaxe

66..22..22..66..11.. FFaassee ddee uurrbbaanniizzaacciióónn ee ccoonnssttrruucccciióónn::

•• AAss pprrooppoossttaass ssoonn aass mmeessmmaass qquuee ppaarraa oo iimmppaaccttoo ssoobbrree aa vveexxeettaacciióónn..

66..22..22..66..22.. FFaassee ddee eexxpplloottaacciióónn

•• AAddeeccuuaacciióónn eessttééttiiccaa ddoo eennttoorrnnoo ddaass eeddiiffiiccaacciióónnss..

•• PPllaannttaacciióónnss ee aaxxaarrddiinnaammeennttooss eevviittaannddoo ddeeiixxaarr ssuuppeerrffiicciieess ddee ssoolloo sseenn vveexxeettaacciióónn..

•• EElleecccciióónn nnaass ppllaannttaacciióónnss aarrbbóórreeaass ddee eessppeecciieess aauuttóóccttoonnaass oo ffrreeccuueenntteess nnaa áárreeaa..

5566

6.2.2.7. Sobre os residuos

66..22..22..77..11.. FFaassee ddee uurrbbaanniizzaacciióónn ee ccoonnssttrruucciióónn::

•• TTóóddoollooss rreessiidduuooss xxeerraaddooss xxeessttiioonnaarraannssee ccoonnffoorrmmee aa lleexxiissllaacciióónn vviixxeennttee ddee aapplliiccaacciióónn,,eenn

ffuunncciióónn ddaa ssúúaa nnaattuurreezzaa,, pprriimmaannddoo aa ssúúaa rreecciiccllaaxxee oouu rreeuuttiilliizzaacciióónn ffrroonnttee óó vveerrttiiddoo

•• ÓÓ ffiinnaalliizzaarr aass oobbrraass,, ee aanntteess ddoo iinniicciioo ddaa ffaassee ddee eexxpplloottaacciióónn ddeebbeessee rreettiirraarr ee xxeessttiioonnaarr

aaddeeccuuaaddaammeennttee aa ttoottaalliiddaaddee ddooss rreessiidduuooss ddee oobbrraa..

66..22..22..77..22.. FFaassee ddee eexxpplloottaacciióónn

•• PPaarraa ooss rreessiidduuooss aassiimmiillaabblleess aa ddoommiicciilliiaarriiooss ddiissppoorraannssee oo nnúúmmeerroo ddee ccoonntteeddoorreess ee ppaappeelleeiirraass

aaxxeeiittaaddooss ppaarraa aa ssúúaa rreecceeppcciióónn.. PPrreevviinnddoo aa iinnssttaallaacciióónn ddooss ttiippooss ddee ccoonntteeddoorreess nneecceessaarriiooss

ppaarraa aa rreeccoolllliiddaa sseelleeccttiivvaa ddee rreeffuuggaallllooss

5577

ÍNDICE DE PLANOS

1. SITUACIÓN E DELIMITACIÓN DO ÁMBITO.

PLANOS DE ORDENACIÓN

3.1 ESTRUCTURA VIARIA E ALINEACIÓNS.

3.2 ORDENACIÓN E REGULACIÓN.

3.3 ORDENACIÓN E USOS PORMENORIZADOS.

3.4 SECCIÓNS DO ÁMBITO.

PLANOS DE IMPLANTACIÓN DE SERVICIOS

4.1 ESQUEMA DE ABASTECEMENTO DE AUGA.

4.2 ESQUEMA DE SANEAMENTO.

4.3 ESQUEMA DE SUMINISTRO DE ENERXÍA ELÉCTRICA.

4.4 ESQUEMA DE INSTALACIÓN DE GAS.

4.5 ESQUEMA INSTALACIÓN DE TELEFONÍA.

PLAN XERAL DE ORDENACIÓN MUNICIPAL DE VIGO

DECEMBRO 2009

Superficie Delimitada 22.035 m²

Sistemas Xerais Adscritos

1. SUPERFICIES

Superficie Computable para o Aproveitamento Tipo m²

Superficie Total Bruta 22.035

Sistemas Xerais Incluidos

Sistemas Locais

Índice de Edificabilidade Bruta 0,178

2. USOS E INTENSIDADES

Superficie Total edificable 3.922

m²c/m²s

m²c

Andares

3. CONDICIÓNS DE EQUIDISTRIBUCIÓN

Altura Máxima 2

0,203

19.304

CONSTITÚE UN ÁREA DE REPARTO

Aproveitamento Tipo (AT) m²c/m²s

2.731 1.127

Verde:

Equipamento/Infraestructuras:

Viario:

Existentes

Verde:

Equipamento/Infraestructuras:

Transporte principal:

Viario estructurante:

Existentes Propostos

Propostos

Cumprimento do Art.57

Cumprimento do Art.114

Verde:

Equipamento:

Transporte principal:

Viario estructurante:

EIRAVELLANOME: CLAVE: S-64-D

FICHA

Páx 1

SECTOR DE SOLO URBANIZABLE

m²

m²

Solo Rustico de protección incluido

Tipoloxía edificatoria Característica A

Uso: Tipoloxias edificatorias: Ordenzas de referencia:

DOTACIONAL PRIVADO A, G 6, 13

Uso global característico: Máx: Mín: Coef (G):

DOTACIONAL PRIVADO 100 1,000

CONSULTORA GALEGA S.L. DOCUMENTO DE XESTIÓN E EXECUCIÓN

9. OBSERVACIÓNS E RECOMENDACIÓNS

8. OBXETIVOS DE PLANEAMENTO E CRITERIOS DE ORDENACIÓN- Asegurar a disposición do viario de conexión entre a estrada de Gondomar a Porriño coa Avda. da Universidade.- Compatibilizar parcialmente as determinacións do planeamento vixente coas emadas dos criterios e obxectivos do presente PXOM.- Acaer a ordenación cos acordos abeirados á Proposta de Convenio coa Propiedade única do sector.- Fixar prazos de execución para as determinacións do PXOM, especialmente no que atinxe á cesión de terreos para o Sistema Xeral de Comunicación previsto no mesmo

4. DESENVOLVEMENTO E XESTIÓN

Prazos de desenvolvemento

5. RESERVAS MÍNIMAS PARA SISTEMAS LOCAIS

7. CARGAS URBANISTICAS ESPECIFICAS

1º CUADRIENIO

Sistema de actuación

Iniciativa da formulación do planeamento

ÁREA DE ORDENACIÓN DETALLADA SOD

ÁREA SUXEITA A CONVENIO .

PRIVADA

CONCERTO

2.050

650

21

Verde:

Equipamento:

Aparcamentos publicos:

m² de solo

m² de solo

Nº Plazas

EIRAVELLANOME: CLAVE: S-64-D Páx 2

6. SISTEMAS XERAIS

6.A RESERVAS DE SOLO

6.B IMPUTACIÓN DE CONEXIÓNS, AMPLIACIÓNS OU REFORZOS

- O planeamento de desenvolvemento derivado do plan xeral deberá someterse á avaliación ambiental estratéxica (AAE) segundo

ImputaciónNomeSistemaSUBSISTEMAS DE DISTRIBUCIÓN DE AUGASX/IN-SU/AG2/03.001 AMPLIACIÓN DEL DEPÓSITO DE LAVADORES / ETAP / CAMPANEIRO / ZAMÁNS 0,244%SX/IN-SU/AG2/03.002 AMPLIACIÓN DEL DEPÓSITO DE LAVADORES / ETAP / CAMPANEIRO / ZAMÁNS 0,244%SX/IN-SU/AG2/03.003 AMPLIACIÓN ADUCIÓNS + BOMBEO 0,244%SX/IN-SU/AG2/03.004 AMPLIACIÓN ADUCIÓNS 0,244%SX/IN-SU/AG2/03.005 AMPLIACIÓN ADUCIÓNS 0,244%SX/IN-SU/AG2/03.006 AMPLIACIÓN DEL DEPÓSITO DE LAVADORES / ETAP / CAMPANEIRO / ZAMÁNS 0,244%SX/IN-SU/AG2/03.007 AMPLIACIÓN ADUCIÓNS + BOMBEO 0,244%SX/IN-SU/AG2/03.008 AMPLIACIÓN ADUCIÓNS 0,244%SX/IN-SU/AG2/03.009 AMPLIACIÓN DEPÓSITO DE ZAMÁNS 0,244%SX/IN-SU/AG2/03.010 AMPLIACIÓN ADUCIÓNS 0,244%

SUBSISTEMAS DE DISTRIBUCIÓN DE SANEAMENTO DE PLUVIAISSX/IN-SU/PL2/27.001 COLECTOR DE PLUVIAIS 2,144%SX/IN-SU/PL2/27.002 COLECTOR DE PLUVIAIS 2,144%

COLECTORES SECUNDARIOS DE AUGAS RESIDUAISSX/IN-SU/RE2/37.001 REFORZO COLECTOR EXISTENTE 2,144%SX/IN-SU/RE2/37.002 REFORZO COLECTOR EXISTENTE 2,144%

Sistema Tramo ActuaciónCRTA DE ZAMÁNS (PO-331)

SX/CO-TR/E073 GARRIDA - ESTRADA DE SAN COSME MELLORAESTRADA DO PORTAL

SX/CO-TR/E045 ESTRADA GARRIDA - ESTRADA. DE ZAMÁNS MELLORA

CONSULTORA GALEGA S.L. DOCUMENTO DE XESTIÓN E EXECUCIÓN

PLAN XERAL DE ORDENACIÓN MUNICIPAL DE VIGO

DECEMBRO 2009

- O uso dotacional (privado) ao que se terá obrigatoriamente que destinar o aproveitamento será o de Residencia Xeriátrica e usos compatibles con el, segundo a Normativa Urbanística.- Para este ámbito hai asinado un convenio, cuxas estipulacións haberán de ser cumpridas.- O planeamento que ordene este ámbito habera de xustificar na súa documentación a aplicación das medidas correctoras sobre os impactos de ocupación, expresamente determinadas para a este ámbito no Anexo do Estudio de Sostibilidade Ambiental, Impacto Territorial e Paisaxístico do Plan Xeral.

a Lei 9/2006, Lei 6/2007 de medidas urxentes e o artigo 4.0.3. Das NN.UU. do Plan Xeral, incluíndo a avaliación acústica e electromagnética.- Requirirase informe favorable de Augas de Galicia sobre garantías de abastecemento de auga potable e depuración de augas residuais.

CONSULTORA GALEGA S.L. DOCUMENTO DE XESTIÓN E EXECUCIÓN